Olen viime päivinä vaeltanut kirjan maisemissa, niissä tutuissa paikoissa, jotka ovat muovaantuneet tarinan aihioiksi. Hylätyillä tiloilla, kummallisilla poluilla, ihmisen hylkäämän ja luonnon valloittaman keskellä. Yksi teoksen tapahtumapaikoista oli jyrätty tasaiseksi, mutta inspiroivin on yhä tallella. Tällä paikalla ei ole tietääkseni tapahtunut mitään epäilyttävää tahi rikollista (tai mistäpä minä tiedän), mutta tarinassani nämä rakennukset liittyvät salattuun, julmaan tekoon, joka säteilee vuosien päähän ja monen ihmisen kohtaloon.
Toimittajan spekulatiivinen lokikirja 
Upeita kuvia! Noissa luonnon valtaamissa paikoissa on jotain erikoista ja herättää ainutlaatuisen tunteen. Siinä tuntee oman elonsa jotenkin niin hetkelliseksi. Perustukset ja seinät jää kuitenkin lopulta mullan alle. Kokonainen elämä on ehditty elää noissa taloissa, mutta kohta mitään ei ole enää jäljellä.