Hannu Rajaniemen Quantum Thief.

Lukekaapa kuvaus: (Amazonista).

“A dazzling hard SF novel set in the solar system of the far future – a heist novel peopled by bizarre post-humans but powered by very human motives of betrayal, revenge and jealousy. A stunning debut. In a far future Solar System, Jean le Flambeaur is a posthuman criminal, mind burglar, confidence artist and trickster. His origins are shrouded in mystery, but his exploits are known throughout the Heterarchy — from breaking into the vast zeusbrains of the Inner System to steal their thoughts to stealing rare Earth antiques from the aristocrats of the Moving Cities of Mars. Except that Jean made one mistake. Now he is condemned to play endless variations of a game-theoretic riddle in the vast virtual jail of the Axelrod Archons — Dilemma Prison — against countless copies of himself. Jean’s routine of death, defection and cooperation is upset by the arrival of Psi — a barbarian from the icy miniature worlds of Oort, but working for Cybele, the avatar of a Venusian god-mind. She offers him a chance to win back his freedom and the powers of his old self — in exchange for finishing the one heist he never quite managed, breaking into the mind of the Maelstrom . . . “

Jos teos suomennetaan, kirjoittaakohan Hannu itse sen suomeksi, vai kääntääkö joku sen?

Olen pitänyt Marko Hautalan kirjoitustyylistä siitä lähtien, kun tutustuin häneen Usvan kautta, ja uunituore romaani Käärinliinat oli suorastaan nannaa sielulle. Harvinaisen selkeä, mutta samaan aikaan ihmisten tuntoja hyvin syväluotaava kirja. Mielisairaalamiljöö on osuvasti ja aidosti kuvattu (olen seurannut maailmaa läheltä) ja jännite säilyy koko ajan.

Kirjan aloituksessa on spekulatiivinen elementti, ja sama spekulatiivinen henki kantaa koko tarinan yli. Mutta silti en menisi lätkäisemään romaanin ylle mitään tiettyä genreleimaa. Siinä on ripaus kauhua, ripaus psykologista jännäriä, ripaus historiaa, ihmisuhteita paljonkin ja ripaus spefiä.

Päähenkilö Mikael päätyy “incidentin” vuoksi eri osastolle hoitajaksi ja vanhan lapsentappajan omahoitajaksi (nerokas tapa esitellä lukijalle työympäristö, samoin kuin uusi lääkäri, jolla on syy tutkia Finnen papereita). Vanhan Finnen maailma alkaa vähitellen tunkeutua osaksi Mikaelin omaa ajatusmaailmaa. Mitä ihmettä Finne yrittää viestiä? Miksi hän tappoi puolustuskyvyttömän lapsen niin raa’asti?

Tarina pitää tiukasti otteessaan, ja Mikaelin oman elämän ongelmat piirtyvät seesteisen koskettavasti silmien eteen. Kun sivuja on enää vähän jäljellä, alkaa odottaa, että miten Finnen tarina mahtaakaan toteutua… Ja ainakin tämän lukijan Hautala onnistui yllättämään, vaikka loppujen lopuksi ratkaisu oli hyvin looginen. Taitava tarinankertoja jallittaa!

Erityiskiitos kielestä, joka oli soljuvaa, sujuvaa ja sanavalinnoiltaan taloudellista. Voi jopa tuntea tervehenkistä ammatillista kateutta, ja ottaa kirjan rakenteesta & jujusta opikseen!

Usva suosittelee  lämpimästi kaikille fantasiannälkäisille Janne Jääskeläisen Luukannel-romaania.

Se on julkaistu Creative Commons -lisenssi alla, ja sen voi ladata ilmaiseksi netistä täältä.

Tiistaina oli Mikkelin Kirjoittajien kevään viimeinen tapaamisilta ennen kesälomaa. Vierainamme olivat Helena Numminen, Helena Waris ja Osmo Ukkonen, kaikki äskettäin kirjansa julkaisseita jäseniämme, ja keskustelun aiheena olevat kirjat vaihtelivat rikosnovelleista muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan ja opettajanhuoneen puitteissa tapahtuvaan rakkaustarinaan.

Kolmikko oli kertomassa uutuuskirjoistaan ja niiden myötä myös kirjoittamisesta. Sitkeyttä ainakin tarvitaan. Helena W oli tosiaan tehnyt 21 vuotta töitä, ennen kuin käsikirjoitus lopulta julkaistiin. Kaikki olivat saaneet osansa hylsykirjerumbasta. Vaikka osa hylsykirjeistä oli ollut masentavia (käsikirjoituksenne kaunokirjallinen taso ei riitä), ja osassa taas perusteltu hylsyä markkinoiden vähyydellä (kuka niitä novelleja ostaa), olivat kaikki sinnikkäästi jatkaneet ja lopulta löytäneet kirjoilleen kustantajan. Onneksi on myös pienkustantajia!

Helena W kertoi, että hänen romaanissaan historialliset faktat ovat herättäneet keskustelua (minäkin niiden perään kysyin, ennen kuin kirjailija oikaisi minua, aiheesta!). Teos on fantasiaa, ja se yhdistelee erilaisia historiallisia faktoja  vapaasti ja mielikuvitusta hyödyntäen. Siksi siis ukkosmiehillä on sarvikypärät (he eivät ole viikinkejä, vaikka viikinkejä muistuttavat) ja ihmisillä on neulospaitoja (tarinassa ei olla keskiajalla).

Keskiviikkona Hesari oli jo sitten arvostellutkin Helena W:n teoksen. Antti Majanderin arvostelu oli lähinnä kummallinen – yleensä Majanderin arviot ovat asiallisia ja hyviä, mutta nyt lähinnä tuntui, että fantasiagenrestä tietämätön kriitikko oli iskenyt kirveensä kiveen, jonka laatua ei alkuunkaan ymmärtänyt. Vai häiritsikö teoksessa se, että se miellyttänee naislukijoita? Mutta ei voi todeta, kuin että ilahduttavan nopeasti tuli “Suuren ja Pyhän” Hesarin arvostelu, ja viivottimella mitattuna ihan hyvä lopputulema… Kolmannella lukemalla jopa alkoi tuntua, että kriitikko tykkää teoksesta, ei vain kehtaa sanoa sitä. Savon Sanomien arvio olikin sitten toisenlaisissa tunnelmissa ja huomattavasti positiivisempi.

Mainittakoon vielä, että kirjamatineassa oli yleisönä 22 henkeä, ja yhdessä esiintyjien kanssa meitä oli 26 kirjallisuudesta kiinnostunutta paikalla. Kaikin puolin onnistunut ilta!

KIRJAMATINEA
tiistaina 12.5.2009 klo 17.30
Mikkelin kirjaston maakuntasalissa
Vapaa pääsy

HELENA NUMMINEN, Kotka, rikosnovellikokoelma Murhaavasti (Turbator)
HELENA WARIS, Ristiina, fantasiaromaani Uniin piirretty polku (Otava)
OSMO UKKONEN, Mikkeli, Elämän avaimet (Nordbooks), romaani opettajamaailmasta
haastattelijana kirjailija Anne Leinonen

Järjestäjät: Mikkelin Kirjoittajat ry ja Mikkelin maakuntakirjasto-kaupunginkirjasto

Kannattaa tulla paikalle. On ensinnäkin mielenkiintoisia kirjoja esiteltävänä, ja toisekseen voi saada kaffetkin kauypan päälle. Tilaisuus onkin samalla Mikkelin Kirjoittajien kevätkauden päätöstilaisuus, yhdistys menee kesätauolle (Usvan seminaaripäivä on sitten seuraava virallinen aktiviteetti). Antologiaa tosin työstetään jo rintamalinjojen takana.

Vielä on muutama päivä aikaa osallistua Tähtivaeltajan kirjoituskilpailuun. Kisaohjeet vielä muistin virkistämiseksi tässä alla. Riittää, kun teksteissä on viimeisen osallistumispäivän postitusleima, siis 30.4 postitetut ovat mukana kisassa.

Tähtivaeltaja ja Helsingin Science Fiction Seura järjestävät kaikille avoimen science fiction -novellien kirjoituskilpailun. Kilpailun teemana on “avaruus-scifi”.

Voittaja saa palkinnoksi 350 euroa. Muita kirja- ja tavarapalkintoja jaetaan tuomariston harkinnan mukaan – kuitenkin vähintään viidelle parhaaksi valitulle novellille. Voittajateksti julkaistaan Tähtivaeltajassa ja muita novelleja voidaan julkaista sopimuksen mukaan.

Novellien sallittu enimmäispituus on 25 liuskaa (fontti Times New Roman 12, riviväli 1,5). Sama henkilö voi osallistua useammalla novellilla. Kilpailutyön on oltava suomenkielinen ja ennenjulkaisematon.

Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, joka tulee merkitä jokaiseen kilpailuun osallistuvaan työhön. Mukaan tulee liittää samalla nimimerkillä varustettu suljettu kuori, joka sisältää kirjoittajan nimen ja yhteystiedot. Kilpailutöitä ei palauteta. Tulokset julkistetaan Finncon 2009 -tapahtumassa Helsingissä heinäkuussa 2009.

Kilpailutekstit lähetetään 30.4.2009 mennessä osoitteeseen Anne Leinonen, Kiisterintie 146, 50670 Otava.

Esiraadissa ovat tutkija Irma Hirsjärvi ja kirjailija Anne Leinonen. Tuomaristossa ovat Tähtivaeltaja-lehden päätoimittaja Toni Jerrman, toimittaja Jukka Halme ja kirjailija Tiina Raevaara.

Helsingissä käyminen on aina yhtä turmiollista. Mukaan tarttuu rennon asenteen lisäksi kirjoja, joita ei pitänyt ostaa, mutta tuli kuitenkin ostettua. Hyllyyn jäi vielä kaikenlaista sellaista, jonka halusin, mutta en vain kehdannut ostaa. Joku roti sentään tuhlailulla.

Akateemisesta löysin Edgar Allan Poen novellit kokoelmassa Tales of Mystery & Imagination. Kuvitettu, iso ja painava opus. Komeita, synkkiä kuvia. Hyvää iltasatuluettavaa. (Kauppaan jäi Poen runoteos, myös iso ja painava sekä sisä-savonmurteen sanakirja.) Sitten suuntasin Otavan kirjamyymälään ja ostin Raimo Jussilan Kalevalan sanakirjan ja Doris Lessingin pienen kirjasen Kissoista (kauppaan jäi Carita Forsgrenin Kolme kuningatarta, jota hiplasin ja olisin ostanut, ellei olisi ollut kirjaostoskiintiö rahallisesti täynnä).

Kalevalan sanakirja on kätevä, sillä kirjoitan parhaillaan kahtakin tekstiä, joissa tarvitsen vanhahtavia sanoja. Löytyyhän ne tietenkin Kalevalastakin, mutta sanakirjassa sanat on myös selitetty ja kätevästi löydettävissä. En esimerkiksi ollut ennen tiennyt, että sana tummeli, sen lisäksi että se on lapsuudesta tuttu rasvamerkki (rasvaa laitettiin lehmän utareisiin) tarkoittaa myös itsessään utaretta. Tästälähin voikin todeta, että jollakulla on näyttävät tummelit! Tai joku on käynyt tummelileikkauksessa…

Tuli hoidettua työasioita, käytyä Ysibaarissa syömässä ja pikatreffattua kaveria. Kotimatkalla nukutti.

Tähtivaeltaja-palkintoehdokkaina on näköjään kaksi kotimaista, Viivi Hyvösen Apina ja Uusikuu sekä Maarit Verrosen Karsintavaihe. Kuulostaapa hyvältä. Raadin “kovat luut” tuntien armopaloja ei ole jaettu, vaan perusteena on kova laatu. On aina ilahduttavaa nähdä, että kotimainen scifi on kansainvälisessä iskussa. Molemmat teokset ovat minun “vaikuttavat teokset” -listallani, ja olen huomannut palaavani niihin omia teoksia kirjoittaessani. Jos ette ole kyseisiin teoksiin tutustuneet, niin nyt on oikea aika!

- – -

Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaat julkistettu

vuodesta 1986 lähtien jaetun Tähtivaeltaja-palkinnon tuorein ehdokaslista on nyt julkistettu. Helsingin Science Fiction Seuran jakama palkinto luovutetaan vuosittain edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle. “Ehdokkaiden valinta oli tällä kertaa tavallistakin hankalampaa, sillä vuonna 2008 Suomessa julkaistiin niin monta erinomaista tieteiskirjaa, etteivät ne kaikki mahtuneet listalle”, toteaa raatia johtanut Tähtivaeltaja-lehden päätoimittaja Toni Jerrman. “Tämä on tietenkin yksinomaan positiivinen asia. Kuten myös se, että lopulliselle viiden kirjan listalle päätyi kaksikin kotimaista romaania. Suomessa kirjoitetaan scifi-kirjallisuutta, joka kestää hyvin vertailun alan kansainvälisiin huipputeoksiin”, Jerrman jatkaa.

Ja ehdokkaat ovat:

M. John Harrison: Nova Swing (Like) – “Avaruussatamakaupungin kaduilla ja kuppiloissa soiva alakulon konsertto, joka visionäärisyydessään kumartaa Strugatskien Stalkerin suuntaan.”

Viivi Hyvönen: Apina ja Uusikuu (WSOY) – “Tulevaisuuden arvoitukselliseen kaupunkiin sijoittuva film noir -sävytteinen taidonnäyte, josta löytyy viitteitä lukemattomiin kirjallisuuden, musiikin ja elokuvan klassikoihin.”

Cormac McCarthy: Tie (WSOY) – “Vähäeleisesti paperille kudottu kuvaus postapokalyptisestä tulevaisuudesta sekä toivon ylläpitämisestä toivottomassa maailmassa.” David Mitchell: Pilvikartasto (Sammakko) – “Upeasti rakennettu monipolvinen kertomussikermä, jonka sisäkkäiset tarinat kattavat ihmiskohtaloita satojen vuosien jatkumolta.” Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi) – “Ajankohtainen, ajatuksia herättävä ja taitavasti kirjoitettu selviytymiskertomus yhteiskunnasta, jossa vain jaksavimmat pärjäävät.”

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat toimittaja Hannu Blommila, kriitikko Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja toimittaja Vesa Sisättö. Voittaja julkistetaan loppukeväästä.

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Richard Matheson: Olen Legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Syksy oli Portista/Novasta/Usvasta tuttujen kirjoittajien esikoisjuhlaa (Raevaara, Hautala, Laine). Ja jälleen ensi kevään julkaisuohjelmassa mieltä lämmittää useampi teos, joiden kirjoittaja on spefikuvioiden kautta tutuksi tullut. Otavalta ilmestyy kaksi mielenkiintoista esikoista, Carita Forsgrenin Kolmen kuun kuningatar ja Helena Wariksen Uniin piirretty polku.  Forsgrenin kirja kertoo Kaarina Maununtyttärestä (historiallinen romaani) ja Wariksen kirja on taas omintakeista fantasiaa, “aistivoimainen esikoisromaani, rakkaustarina ja fantasiaseikkailu muinaissuomalaisissa maisemissa”. Otavan ensi kevään kirjalistoissa tarkemmat kuvaukset.

Waris muuten asuu Ristiinassa, ja Usva-leireillä käyneet ovat hänet tavanneetkin. Jos joku muistaa sen henkilöhahmo-tehtävän ja Pohjankonnun Troin, niin siitä tarinasta on kyse. Ja pitkään yrittäneitä lohdutettakoon: esikoisen tekeminen kesti 21 vuotta.

Onnea!

Atenan kirjoituskilpailun voitto meni Kangasalaan Paula Hahtolalle. MInulle tuli mielenhäiriö, kun luin voittajatekstin kuvauksen: “Kolmen sukupolven tarina kesäisestä matkasta on kuvaus 50-luvun Suomesta ja katkeroituneista ihmissuhteista.” Mikä tässä on niin tuttua, miksi jokin kello kilkattaa takaraivossa. Mutta ei se kellon kilkatus liittynyt suinkaan tekstin aiheeseen vaan itse kirjoittajaan! Paula on nimittäin ollut Orivedellä luovan kirjoittamisen kurssillani, 2002 tai 2003. Olisin singahtanut heti tutkimaan arkistoja, että millaisia tekstejä hän kirjoittikaan (koska muistaakseni hänellä oli lause hallussa), mutta minäpä poltinkin ne kurssilaisten paperit viime talvena. Ei siis ollutkaan aineistoa enää tallessa. Ilmeisesti en kuitenkaan onnistunut tukahduttamaan tulevan kirjailijan liekkiä siellä lyhyellä kurssilla… Onnittelut!

Kirjamessuille Juniorin kanssa huomenna. Olen Helsingin scifiseuran pömpelissä pe klo 14 – 14.30 jos joku haluaa tulla jutskaamaan. Ja lauantaina käyn seuraamassa kirjajulkkarit Turbatorilla. Juniori on opetettu matkustamaan kantoliinassa naama menosuuntaan, joten luvassa kuolaamista…