Minusta oikea vastaus olisi valita joukosta vinoutuneen arjen novelleja ja suunnata kokoelma suurelle, genren ulkopuoliselle lukijakunnalle. Opusta voisi koettaa tarjota isolle kustantajalle ja ihan oikeaan kirjakauppalevitykseen. Usva on käsite genren piirissä. Lukijoita voisi hakea myös muualta.
Scifistit ovat varmaan jo kyllästyneet realismin ja spekkiksen rajapinnalla lilluviin epägenrenovelleihin, mutta niille ihmisille, joista 400 sivua takanrakennusohjeita on Finlandian arvoinen suoritus, pieni vääristymä voi toimia paremmin kuin täysverinen scifijargonplöräys.
Mukana pitäisi ehdottomasti olla vähintään joitakin mainetta keränneitä ja palkittuja kirjoittajia, esimerkiksi Raevaara ja Hautala.
Minusta kokoelman yhtenäisyys on tärkeä edellytys: oli yhdistävä tekijä sitten jokin yhteinen teema tai tyylilaji. Joko siis pitäisi valita Lenkon mainitsemat reaalifantasiatarinat, kovempi scifikama tai pehmeämpi fantasia yhdeksi kokoelmaksi, tai sitten etsiä jokin kiinnostava teema, jonka ympärille voitaisiin sitten julkaistuista novelleista etsiä sopivia. Ehkä kallistuisin jopa tämän jälkimmäisen ajatuksen kannalle. Lisäksi olennaista olisi koota sellaisia novelleja, jotka ovat onnistuneita niin idealtaan, toteutukseltaan kuin kieleltäänkin (tai sitten kirjoittajiin pitäisi vielä ottaa yhteyttä ja parannella tuotosten kieliasua ja toteutusta, mutta se ehkä menisi liian hankalaksi.)
Minusta oikea vastaus olisi valita joukosta vinoutuneen arjen novelleja ja suunnata kokoelma suurelle, genren ulkopuoliselle lukijakunnalle. Opusta voisi koettaa tarjota isolle kustantajalle ja ihan oikeaan kirjakauppalevitykseen. Usva on käsite genren piirissä. Lukijoita voisi hakea myös muualta.
Scifistit ovat varmaan jo kyllästyneet realismin ja spekkiksen rajapinnalla lilluviin epägenrenovelleihin, mutta niille ihmisille, joista 400 sivua takanrakennusohjeita on Finlandian arvoinen suoritus, pieni vääristymä voi toimia paremmin kuin täysverinen scifijargonplöräys.
Mukana pitäisi ehdottomasti olla vähintään joitakin mainetta keränneitä ja palkittuja kirjoittajia, esimerkiksi Raevaara ja Hautala.
Hyviä ideoita, Lenko!
Minusta kokoelman yhtenäisyys on tärkeä edellytys: oli yhdistävä tekijä sitten jokin yhteinen teema tai tyylilaji. Joko siis pitäisi valita Lenkon mainitsemat reaalifantasiatarinat, kovempi scifikama tai pehmeämpi fantasia yhdeksi kokoelmaksi, tai sitten etsiä jokin kiinnostava teema, jonka ympärille voitaisiin sitten julkaistuista novelleista etsiä sopivia. Ehkä kallistuisin jopa tämän jälkimmäisen ajatuksen kannalle. Lisäksi olennaista olisi koota sellaisia novelleja, jotka ovat onnistuneita niin idealtaan, toteutukseltaan kuin kieleltäänkin (tai sitten kirjoittajiin pitäisi vielä ottaa yhteyttä ja parannella tuotosten kieliasua ja toteutusta, mutta se ehkä menisi liian hankalaksi.)