On mielenkiintoista tämä kirjoittajan elämä: kirjoja, papereita, jälleen kerran papereita, kahvikuppeja pizzanpohjan ja homeet sisuksissaan, pölypalleroita – no sohvan alta löytyi lattiaan jämähtänyt vuosikertajäätelö suklaakuorrutuksineen ja kissanrakkeloita ja juustonaksuja sun muuta kivaa. On hyvin terapeuttista, sanoisinko jopa inspiroivaa joskus järjestellä tavaroita. Vähän sama kun laittaisi käsikirjoitusta päässään järjestykseen: joskus on pakko luonnostella paperille viivoja, nimiä yhdistäviä ympyröitä ja merkkejä, ranskalaisia viivoja ja apusanoja.
Pää kuhisee sanoja, olen taasen useamman käsikirjoituksen loukossa. Mutta moniajo on sekin hyväksi, kun yksi hyytyy niin voi tarttua toiseen, ja liike ajatuksissa ja kirjoittamisessa säilyy koko ajan. Odotan jo innolla joulua ja niitä hiljaisuuden ja tyhjyyden vallitsemia päiviä, joiden aikana voi kirjoittaa vapautuneesti.
