Kaikella on loppunsa, ja niin sitä kävi, että Särö-akatemian puolitoistavuotinen hujahti hetkessä ohi ja koulutus on nyt virallisesti päättynyt. Päättäjäisiä vietimme Porvoossa viikonloppuna hulvattoman keskustelun ja kyseenalaisen nuotion merkeissä. Kotiin palatessani muistelin, että yli kaksi vuotta sitten toukokuussa seisoin Mikkelin rautatieaseman lähellä ja juttelin Akatemian ideoijan Mark Mallonin kanssa koulutuksen linjauksista. Huikeaa, miten nopeasti aika kuluu, ja miten paljon puolentoista vuoden aikana kurssilaiset ovat saaneet aikaiseksi. Kun on motivaatiota ja edessä kummitteleva tavoite, niin voi saada paljon aikaan.
Odotan, että kurssilaiset saavat tekstejään valtakunnallisesti julki ennemmin tai myöhemmin. Pari ryhmässäni ollutta jo kunnostautuikin Novassa, ja uskon että heistä kaikista tullaan vielä kuulemaan. Toivon tietenkin, että ihan oman kaunokirjallisen teoksen muodossa. Sitä ei voi kuitenkaan sanoa, että tapahtuuko se miten äkkiä ja millä käsikirjoituksella. Kustannusmaailmassa täydellinen käsikirjoituskaan (jos sellaista edes olisi) ei takaa mitään, vaan esim. ajoitus ja tuurikin vaikuttavat läpipääsyyn.
Toivottavasti akatemia saa jatkoa, ja vetäjikseen reippaita opettajia! Minun on tässä vaiheessa vetäydyttävä hankkeesta takavasemmalle, vaikka kokemuksena ja duunina pesti miellyttävä olikin.
