Kirjailijan työtapaturma?

Blogissani on  ollut hiljaista, ja se on lähinnä johtunut siitä, että olen syventynyt tekemään kaikkea tarpeellista toimistohommaksi luokiteltavaa. Kuten tilaamaan lasertulostimeen mustejauhetta edullisesti. Löytyi tämmoinen ja olin tyytyväinen hintatasoonkin: yhden hinnalla tuli kaksi verrattuna merkkitavaran hintoihin. Kyse on halpisvaraosista, ja ainakin nyt ensikäytön perusteella homma toimii. Katsotaan sitten, kuinka monta arkkia uudella saa tulostettua.

Verottajan kanssa oli pientä säätöä, kun jouduin tekemään lisäselvityksen vähennyksistäni. Hain moukarimaista lisäapua Kirjailijaliitosta, josta minulle toimitettiinkin tehokkaasti verottajan omiin pykäliin perustuva lausunto. Ongelmana on se, että joka vuosi verottajan käsittelijä on eri ihminen, ja hän sitten hämmästelee taiteilijan veroilmoitusta ja sen detaljeja. En ole myös tehnyt hommaa helpoksi saamalla Usvalle erillisiä kohdeapurahoja, joiden kohdalla on aina selitettävä, mitä ne ovat ja mitkä kulut eivät kohdistu ao.apurahoihin.

Hommasin myös tämän vuoden apurahalleni MELA-vakuutuksen, joka on pakollinen uusi eläketurva vähänkin suuremmille apurahoille. Pari hassua piirrettä aiheeseen liittyy. Vakuutus on otettava vähintään neljäksi kuukaudeksi. Verkkosivut eivät hyväksyneet pyöreää kalenterikuukautta, joten minun vakuutukseni on voimassa 4 kk ja yhden päivän… Lisäksi siihen tuli automaattisesti MATA-työtapaturvavakuutus eli maatalousyrittäjien työtapaturmavakuutus. Mietin kuumeisesti, millainen on maalla asuvan kirjailijan työtapaturma. Liukastuin pihalla sieneen miettiessäni käsikirjoituksen solmukohtaa? Tiskasin ranteeni pilalle? Näpyttelin sormeni sijoilta? Kannettava kärähti ja poltti sylini? En siis ole aikeissa tapaturmaistua, mutta noin teoreettisesti kirjailijan työtapaturma soittaa päässäni tyhjiä kelloja. Rasituksesta johtuvat ranneviat tai niskajäykkyys eivät mielestäni oikein ole tapaturmaisia juttuja.

Linkkivinkkejä

Vinkkaan paria sivustoa. Kirjailija Helena Nummisen blogin löytää täältä.

Kriitikko Päivi-Heikkilä Halttunen on aloittanut lasten- ja nuortenkirjoihin keskittyneen kritiikkiblogin, Lastenkirjahyllyn.

Eroottinen Tähtivaeltaja

Saanen ylpeänä esitellä: Tähtivaeltaja 3/2009, joka on poikkeuksellisesti minun toimittamani.

Kun lasketaan kissa pöydälle, kissa tekee omiaan: siksi lehti on keskittynyt erotiikkaan ja seksuaalisuuteen vakipalstoja unohtamatta.

Eroottista sisältöä tarjoaa esimerkiksi naislukijoiden kasaama Värinä-Kutzpah, jossa paljastetaan mitkä scifi- ja fantasiateokset herättävät uinuvan seksuaalisuuden. Lue ja ylläty, mistä kirjoista voi saada kiksejä!

Finnconin brittiläinen puolestapuhuja Cheryl Morgan kertoo omassa kolumnissaan feministisen tieteiskirjallisuuden uusista tuulista ja vinkkaa lukemisen arvoisia kirjoja. Kiitokset kääntäjälle Liisa Rantalaiholle.

Kirjailijahaastattelussa on perulainen, Suomessa asuva Nastia T. joka kirjoittaa eroottisia scifi- ja fantasiatekstejä. Hänen tekstiensä makuun pääsee lukemalla novellin MUSP (alkukielinen teksti BEMP) . Espanjasta novellin on kääntänyt Sirpa Meriläinen.

Toisena novellina lehdessä on kotimainen J.K. Miettisen suorastaan ilkeänhyytävä Kun herään, joka käsittelee niin seksuaalisuuden kuin yhteiskunnankin pimeitä puolia.

Kotimaisia kuvittajiakin on esillä. Kansikuva on Juha Veltin käsialaa. Anu Kotila on tehnyt tyylikkään MUSP-kuvituksen, ja Tuuli Hypén on vuorostaan kuvittanut Kun herään-novellin. Kari Sihvonen jatkaa tajuntaa nyrjäyttävää Silent Badness -sarjaa. Markku Lappalainen on visioinut Akti-sarjakuvassaan tulevaisuuden seksiaktin.

Überseksikäs tohtori Tanja Sihvonen pohdiskelee millaista olisi todella hottis ja kyseenalaistava scifin esittelemä seksuaalisuus  erilaisissa mediumeissa. Enemmän koneiden ja ihmisten välistä toimintaa, enemmän Lexxin tarjoamia kummallisia visioita ja muutenkin rohkeutta peliin.

Seksuaalisuus-teemaan tarttuu myös Hannu Blommila omassa Haudan partaalla -kolumnissaan.

Lisäksi Otto Sinisalon Katuojan pohjalla, juttua mm. Finnconista, ensi vuonna alkavasta True Blood -sarjasta sekä vino pino DVD-, elokuva sekä kirja-arvosteluja.

Kiitos kaikille lehden tekoon osallistuneille (sori jos kovistelin liikaa tai liian vähän)!

Ja erityisesti kiitos taittajana toimineelle varsinaiselle päätoimittajalle Toni Jerrmanille, joka taikoi melkoisesta teksti-kuvasilppuläjästä tyylikkään kokonaisuuden.

Marjo Heiskanen: Idiootin valinta

On rohkeaa, kun joku uskaltaa tarttua muotoon, joka on niin tuttu, että se on jo tavallaan ilmeisyytensä vuoksi menossa pois muodista – tässä tapauksessa blogeista on kyse. Marjo Heiskasen esikoisromaani Idiootin valinta (Siltala 2009) koostuu blogimerkinnöistä ja sen lomaan kirjoitetuista suorasanaisista ajatuksista. Kertojia on kaksi, teini-ikäinen poika ja hänen äitinsä. Molempien kertojanäänen kautta kuopsautetaan perhetragedioiden maaperää ja kuvataan kahden ihmisen perhesymbioosia, josta ei puutu väärinymmärryksiä ja kitkeriä sävyjä, mutta ei lämpöäkään.

Nisse on hyvin eloisa ja valoisa ja älykäs teini-ikäinen, joka vasta tutustuu itseensä, hänen äitinsä taas kylmäkiskoinen ja neuroottinenkin nainen, jonka ihmissuhteet ovat raapineet hänet vereslihalle. Äidillä on kuitenkin syynsä olla sellainen kuin on, ja lukija pääsee kerros kerrokselta lähemmäs ongelmien ydintä. Pojan blogien verbaaliakrobatia vuorottelee äidin niukan, objektiiviseen havainnointiin pyrkivän äänen kanssa. Nettimaailma on uskottavaa ja blogiin kirjautuvat kommentit paikoin hulvatontakin luettavaa.

Kirjassa on yksi avainlause, keskeisessä kohdassa, joka minusta kiteyttää erinomaisesti kirjasta esille nousevan syyllisyyden tematiikan “– yhtä aikaa suurimman kauhun kanssa, tunsin helpotusta, jota en saata unohtaa.” Näinhän se on: puhtaan tekoon kytkeytyvän syyllisyyden lisäksi väärinä pitämämme ajatukset syyllistävät.

Kuvatut tapahtumat eivät ole juonen pintatasolla isoja (blogimuotoisuus suodattaa ja keventää kärkiä), mutta alateksti on voimallista ja rivien alta kuultaa musiikki. Dramaattinen, välillä kepeä, sitten taas dramaattinen. Perheyhteys venyy ja paukkuu, mutta se kestää. Lohdullista luettavaa siis, lopulta, kun päästään viimeisille sivuille.

Kielestä pidin, teinixiä on sopivasti mausteena, ja äidin selkeän viileä ääni on herkullista luettavaa.

Kirjoitettu kirjoittamisesta

79 novellia ja 55 kolumnia. Siinä epävirallinen luku kisaan osallistujista. Lukeminen alkoi jo yöllä ja jatkuu tänään.

Juniori ja sanataide

Juniori on päässyt lehteen:

http://www.lansi-savo.fi/Kulttuuri%20ja%20viihde/sanataidepaja_kutsuu_koululaisia_9496334.html

Sanataidepaja Mikkelissä 2009 -2010

Lasten sanataidepaja

3-4. luokkalaisille

Onnistumisen iloa sanataiteesta!

Sanataidepaja on suunnattu alakoulun 3.-4. luokkalaisille kirjoittamisesta ja lukemisesta kiinnostuneille.

Pajassa kirjoitetaan lyhyitä tekstejä: runoja, tarinoita, satuja, juttuja. Opetellaan henkilökuvausta, keksitään mielikuvitushahmoja ja nautitaan mielikuvituksen leikistä. Tavoitteena on oppilaiden tekstien julkaiseminen netissä ja paikallisissa lehdissä. Pajassa keskitytään iloitsemaan sanoilla leikittelystä, tarinoinnista ja yhdessä tekemisestä. Kirjoitustaitoa ei vaadita eikä mitata, käsiala on jokaisen itsensä näköinen: tikkua, kaunoa, tekstausta tai harakanvarvasta. Pajassa pääsee myös lukuvuoden aikana kirjoittamaan tietokoneella ja tekemään pienen kirjan.

Pajan kesto on puolitoista tuntia, ja se rakentuu lämmittelyleikkien, teemasisältöjen ja rauhoittavan lopetuksen varaan. Puolessa välissä pidetään pieni tauko, jonka aikana voi syödä eväät tai hiljentyä lukemaan kirjaa. Paja hyödyntää Lähemäen koulun omaa kirjastoa sekä Lähemäen kirjastoa.

Sanataidepaja järjestetään torstaisin klo 14.30-16 Lähemäen koululla  lukukauden aikana kouluopetusviikkoina. Paja alkaa 24.9.2009 ja päättyy 6.5.2010

Pajaan otetaan maksimissaan 16 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Mimini pajan toteutumiseen on 10 osallistujaa.

Kurssin vetäjänä sanataideohjaaja Noora Tähtinen. Kurssin hinta koko lukuvuodelta 40 euroa, laskutetaan puolivuosittain toisen tapaamiskerran jälkeen. Kurssimaksu pitää sisällään opetuksen, materiaalit ja vakuutuksen.

Sitovat ilmoittautumiset 18.9 mennessä Sari Järnille joko sähköpostitse osoitteeseen spjarn@gmail.com tai puhelimitse arki-iltaisin klo 17-18 puh. 050 9114750.Ilmoita osallistujan nimi, huoltajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti.

Lisätietoja opetuksen sisällöstä: Anne Leinonen 044 2157571 anne.leinonen@surffi.fi tai Noora Tähtinen 044 557 7716noora.tahtinen@pp.inet.fi

Mikkelin Kirjoittajat
Mikkelin kaupungin sivistystoimi, kulttuuri-, kirjasto- ja koulutuspalvelut

Tehokas jurppimus

Minulla on tänään ollut tehokas migreenipohjainen jurppimus-päivä. Hoidin monenkarvaisia yhdistysasioita samalla kun yritin lohduttaa hampaisiinsa hikeentynyttä Junioria, ja sitten sain aidon raivokohtauksen. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin rakentaa vaivoin Itellan extranetin postitus-lähetysluettelo ja olla tulostamassa sitä, kun Firefox päättää kaatua. Kun kirjautuu uudestaan palveluun, saa sieltä kaivetuksi luettelon esille ja yrittää tulostaa, sama tulos. Kun kaivaa kolmannen kerran lähetyslistan esiin ja toteaa, että tietokanta on käsitellyt tilauksen ja “tulosta lomake” -optiota ei ole enää olemassa. Onneksi en hajottanut mitään.

Ja sitten soittamaan Itellan asiakaspalveluun… joka peräti vastasi ilman jonotusta, ja antoi luvan kirjoittaa lähetystiedot käsin paperille.

Kun tähän yhdistää pankissa käymisen (ja huutavan lapsen) ja hampaat irvessä erilaisista eläkevakuutuksista, sijoitusrahastoista yms. yms. kieltäytymisen (ja kommentin “tämä vakuutusten tarjoaminen on meidän työtämme”), toisen palvelunumeron joka puhuu faksien kieltä, pätkivän netin ja jurnuttavan päänsäryn, alkaa olla aika rapsakassa poksahtamiskunnossa. Vähän niin kuin viitostiellä ylinopeutta ajava auto: jos ajaa kilometrinkin yli virallisten nopeusrajoitusten, niin räjähtää tulipallona ilmaan, ihan tosi!

Oisko jokin hanke, joka pitäisi teurastaa, tai jokin proggis jossa tarvitaan kärttyisää akkaa (TM)? Olisi nimittäin sopiva viritystila päällä.

Seesteisyyttä ilmassa

Syyskausi on selkeästi saapunut. Luovutin yhteisromaanin kirjoitusvuoron pois ja totesin, että voisin vaikka ryhtyä tuijottamaan kaikkia niitä telkkusarjoja, joita en ole ainakaan puoleen vuoteen katsonut. Tai lukea kirjoja. Luova kausi on edelleen päällä, mutta kun luomisen pääasia on hyvin hoidossa, on myös vara ottaa lunkisti. (On myös ollut henk.koht. asioita, joiden vuoksi mielellään rauhoittuu.)

Tamfanin joudun jättämään valitettavasti väliin, mutta Turun kirjamessuille meinasin ureta. Olen siellä sittenkin esiintymässä, lauantaina, puhumassa kirjan tulevaisuudesta (siis sähkökirjoista). Muutoin kirjahulinaa onkin mielenkiintoista seurata katsojan penkiltä, ilman paineita tai pinnistyksiä. Oleminen kiteytyy oleellisen, kirjoittamiseen. Ja hivenen myös mukavaan notkuiluun.

Kirjoita kirjoittamisesta -sato näyttää runsaalta, mutta lopullisen saldon näkee sitten kuun puolessa välissä. Joka onkin jo tiistaina! Mihin se aika oikein aina katoaakaan?

Koottuja kommentteja

Kävelimme kuutamoisella pihatiellä digitaalisen nauhurin ja Juniorin kanssa:

“ÄÄÄÄÄ!”
“Tossa sulle puteli.”
“Tiedämme että sota syttyy ja siinä tulee damagea.”
“Kiskis! No ei se tuu.”
“Siinä pitää sit olla joku herkku mukana.”
“Vanhat pierut kuolee heti alussa.”
“Mites se rakenne?”
“Se on pakko korjata siihen alkuun.”

Ja paljon paljon faktaa kirjasta! Eläköön mahdollisuus nauhoittaa keskusteluja. Kun lisäksi rovelsi kaikki paperit täyteen kynänjälkiä, onkin kasassa paljon sanoja, sanoja, sanoja…

Yhteiskirjoitusviikonloppu

Tänä viikonloppuna pistämme kollegani Eijan kanssa yhteisromaanimme ensimmäisen version kuosiin.  Eija tulee tänne meille ja kirjoitamme kirjan kaksi viimeistä lukua yhdessä. Samalla katsomme joitakin epäloogisuuksia ja hiomme detaljeja. Yhdessä tekeminen on ideoiden kannalta joutuisaa, ja yleensä myös lyhyessä ajassa saa paljon aikaan.

Arkistoni perusteella meillä oli 15.9.2008 kasassa sisältörunko, ja 20.9 oli  18 liuskaa kirjan alusta. Suunnitelmia olimme tehneet vuoden 2008 alusta saakka, mutta varsinaiseen toimeen tartuimme vasta vuosi sitten. Tässä välissä on kuukausia, joiden aikana tarina on hautunut. Suurimmat hyppäykset ovat tapahtuneet marras-joulukuussa ja nyt touko-kesäkuussa.

Ninäkin aikoina, kun mitään ei ole tapahtunut, on homma hautunut pääkopassa ja materiaaliakin on kerätty. Prosessi on kohtuullisen vakio, sillä yleensä yhden yhteisromaanin tekemiseen saa varata pari vuotta suunnitteluaikoineen.

Nyt poikkeusellisesti emme jää laakerielle lepäilemään, vaan seuraavan kirjan työstö alkaa todennäköisesti jo keväällä. Tähän nykyiseenkin joudumme toki palkaamaan, sillä kustantamokierroksen jälkeen alkaa hiominen.

Iso pyörä vispaa

… pääkopassani. Minulla on selvästikin ollut liian aktiivinen viikko, koska tahtotarmotila ei ota laantuakseen. Tällä viikolla on porukalla suunniteltu Mikkeliin lasten sanataidepajaa ja ensi vuoden Paukkulan kirjallisuusseminaarikin on jo virallisesti kartalla. Kävin Mikkelin ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaopiskelijoille puhumassa kirjailijuudesta ja kirjallisesta kentästä eri toimijoineen.

Tällä hetkellä haaveilen siitä, että joskus lähitulevaisuudessa toteutuisi Usva-antologia, johon olisi koottu Usvassa ilmestyneitä novelleja. Millä kriteereillä, siinä onkin mietittävää. Kokoelmanhan voisi kasata Atorox-äänestyksessä hyvin menestyneistä novelleista, tai hyvin erityyppisiä novelleja esitellen.

Haaveilla saa. Antologian toteuttaminen on ihan mahdollista, mutta sekin on semmoinen hanke, johon kannattaa hakea avustuksia mm. taittoon ja painoon. Ja hienoa olisi voida maksaa julkaisupalkkiot, edes pienet.

Karisto 110 v. kirjoituskilpailu

KARISTO 110 V. -KIRJOITUSKILPAILU
Karisto Oy on vuonna 1900 perustettu yleiskustantamo, jolla on vahvat perinteet kotimaisen viihteen julkaisijana. Tulevan 110-vuotisjuhlan kunniaksi julistamme kirjoituskilpailun, jossa etsitään ennen julkaisematonta viihdyttävää kotimaista romaanikäsikirjoitusta. Käsikirjoitus voi olla humoristinen, jännittävä, romanttinen – aihe on vapaa. Kilpailuun voivat osallistua sekä ennen julkaisseet kirjailijat että uudet yrittäjät.
Käsikirjoitus pyydetään toimittamaan paperitulosteena 31.3.2010 mennessä osoitteeseen Karisto Oy, PL 102, 13101 Hämeenlinna. Kuoreen merkitään tunnus ”kirjoituskilpailu” sekä osallistujan nimimerkki, ja mukaan liitetään suljettu kirjekuori, jonka sisällä on osallistujan nimi ja yhteystiedot. Mukaan laitetaan myös saate, jossa on lyhyt luonnehdinta käsikirjoituksesta. Käsikirjoituksia ei palauteta.
Esiraati valitsee parhaat käsikirjoitukset loppuraadin käsittelyyn. Voittajat julkistetaan Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2010.
Palkintosummat ovat:
1. palkinto 5.000 euroa
2. palkinto 3.000 euroa
3. palkinto 2.000 euroa
Voittajakäsikirjoitukset julkaistaan Kariston kustannusohjelmassa.
Lisätietoja antaa raadin puheenjohtaja, kustannustoimittaja Sanna Vartiainen, puh. (03) 6315 211.
Tuomaristo:
FM Sini Kiuas on kriitikko, kirjastonhoitaja, kirjojen toimittaja ja kirjoittajien ohjaaja. Erikoisalaa käsikirjoitusten kommentointi ennen julkaisua. Hän on työskennellyt mm. kirjallisuuden läänintaiteilijana Satakunnassa ja Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelussa.
Juha-Pekka Koskinen on kirjailija ja filosofian maisteri sekä matematiikassa että luovassa kirjoittamisessa. Häneltä on julkaistu neljä romaania ja yksi novellikokoelma.
Arto Pakkanen on kokenut kirja-alan ammattilainen ja hämeenlinnalainen kirjakauppias. Kirjailijatilaisuuksien järjestäjänä ja haastattelijana hän on päässyt tutustumaan kotimaiseen nykykirjallisuuteen monipuolisesti ja perusteellisesti.
Taija Tuominen on sanataideohjaaja ja kirjailija. Hän toimi Hämeen taidetoimikunnan kirjallisuuden läänintaiteilijana vuosina 1997–2002.
FK Pirkko Mikkola on Karisto Oy:n kustannusjohtaja.
Lopullisen valinnan voittajiksi tekee kustantajan edustajista koostuva raati.
Vuonna 2006 Karisto järjesti Tiina 2006 -kirjoituskilpailun, jossa haettiin modernia tyttökirjaa. Kilpailu sai innostuneen vastaanoton ja voittajiksi kohosi nuoria, lupaavia kirjoittajia.

Usvan syksykuulumisia

Sorvin ääressä on taas tehty töitä. Vuoden viimeinen numero eli 4/2009:n materiaalit ovat käytännössä jo käsissä ja oikoluku/editointikierros on menossa. Näillä näkymin pääsen taittamaan lehteä jo ennakkoon, mikä on hyvä, jos numeron 3/2009 kanssa tulee ongelmia. Kolmosen teema on “kirjoita kirjoittamisesta”, ja kisaan onkin materiaalia tullut hyvin, mutta satoa en ole vielä tutkinut. Koska kyseessä on kuitenkin yhteisnumero, joka tehdään yhdessä Kosmoskynän kanssa, olen varautunut tiettyyn pisteeseen saakka odottamaan Kosmoskynää. Kolmoseen olen myös suunnitellut kirjoittavani pari juttua, joita ei vielä ole olemassa.

Tulevaisuuden rikos -numero on hyvissä käsissä, eli Petri Salin on tehnyt homman eteen tiedusteluja, ja kasannut kokonaisuutta. Numeroon voi edelleen tarjota materiaalia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ellei joku tarjoa jotakin järisyttävää tai kokonaisuuteen matsaavaa nappitekstiä, niin tällä hetkellä Usvan tekstihaku elää jo numerossa 2/2010 eli ensi kesällä ilmestyvän numeron tiimoilla.  Ja haku onkin toki jo päällä.

Kirjoituskilpailuun hain teemaa/ideoita edellisessä postauksessani. Kisa järjestetään ja rahoitusta haetaan, tarkkaa ajankohtaa itse kisalle en vain vielä ole miettinyt. Niin että olisi ihan kunnon palkinnot ja palkintojenjakotilaisuuskin! Toiveita aikataulusta? 5 liuskan lyhytnovellikisa ainakin tulee, ja ehkä sen rinnalle teemallinen, hieman pidempien tekstien kisa, ehkäpä sille pituutta 10 liuskaa.

Muitakin yhteistyö/laajentamis/kehittämiskuvioita pyörittelen. Kotisivu-uudistukseen tartun loppuvuodesta, koska näillä näkymin lehtien tilanne on siis sisällöllisesti hyvä.