Jos Usva järjestää ensi vuonna kirjoituskilpailun, mikä teemaksi? Olisiko hyvä lyhyet novellit (alle 10 liuskaa), teema muutoin vapaa, vai jokin tietty aihepiiri? Vai genre?
Kirjoituskilpailun aihe?
28 perjantai Elo 2009
Posted in Sorvin ääressä, Usva
Spefielementillä varustettu eroottinen raapale!
Äänestän siis (ainakin tähän aikaan yöstä) kaikkea mikä liittyy erotiikkaan ja kompaktiin muotoon.
Erotiikkaa vastustan siksi, että siihen vaaditaan liian kova koulutus.
Olisiko aihepiirinä ikä. Silloin kaiken ikäiset pääsisivät mukaan, olisi kokemusta, uskomuksia, pelkoja kaikenöaisia.
Minä ehdotan taas suurta sukupuolien sotaa, aiheena naisen ja miehen outous. Naiset saavat kirjoittaa vain miehistä, miehet vain naisista.
Molempien sukupuolten kirjoituksista palkitaan kaksi voittajaa. Tuomareiksi houkutellaan kaksi naisasianaista ja miesasiamiestä.
Hmmm, iän sijaan aika? (ikärajoituksia ei tule olemaan). Naamakirjan puolella on myös pyöritelty seuraavia: eläin/peto, liha ja kone. Ja pituusrajoitukseksi 10 liuskaa.
Urheilu? Vastenmielinen aihe, josta on vaikea kirjoittaa kiehtovasti ja toisaalta hyvin vähän kirjoitettukin spefin alalla. (Mieleen tulevat vain Toimittajan oma suunnistusaiheinen novelli sekä Vainosen jalkapallonovelli parin vuoden takaa.)
Urheilu on hieno aihe.Saadaan aivan uusia ja ajankohtaisia näkökulmia urheiluun.
Entäpä jos aihe olisi vapaa, mutta tekstin pitäisi sijoittua kaupunkiin, avaruusasemalle tai muuhun urbaaniin paikkaan.
Kannatan myös lyhyttä muotoa. Voisi olla jopa toinen kategoria: alle 5-liuskaiset.
Hannele, Hannele, maaseudullakin asuu ihmisiä…mutta kannatain lyhyyttä: 5 liuskaa korkeintaan on sopiva määrä.
Ei olisi mahdottomuus laittaa kaksi sarjaa, vapaa aihe, max 5 liuskaa, teemallinen, max 10 liuskaa.
tammikuu44, kyllä luonto on lähellä minunkin sydäntä, ja vaikka kaupungissa, kerrostalossa asun, niin luonto tunkee sisään ovista ja ikkunoista. Tänä kesänä jopa hirvi tepasteli tuossa akkunan alla (en kyllä ehtinyt nähdä, mutta mummot olivat nähneet).
Mutta siinäpä olisi sitä luovaa haastetta, kun ne haltiat, tontut ja menninkäiset laittaisi tepsuttelemaan asfalttiviidakkoon, eikö ;-D
Perhana, ne villieläimetkin muuttaa kaupunkiin, niinhän se on, maaseutu autioituu.
Miten olisi kuolema itse – kapea rajattu aihe. Ei siis murhaselvitykset, vaan tuo vääjäämätön kaikkia kohtaava, kartettu aihe, helposti liikaakin viljelty elokuvissa. Esimerkiksi: “mitä koet kun kuolet?” Kauhua, toivoa vai valotunneleita. Siinä onkin kirjoittajille vääntämistä.
Minäkin kallistun lyhyen novellin puoleen, viisi sivua kuulostaa hyvältä. Erotiikkaa en aivan ensimmäiseksi ottaisi aiheeksi, koska vain muutama vuosi sitten oli Hekuma-kilpailu. Muuten aihe kuin aihe kuulostaa hyvältä, kunhan se on sopivasti rajattu. Liika vapaus ei ole kuin haitaksi, sanoisi Kim Jong Il.
Kuolema on kaikkea muuta kuin kartettu aihe, se on jatkuvasti ollut kirjoittajien suosiossa, ei ole tarvinnut panna kilpailun teemaksi. On käytetty sekä kuoleman kokemista että Kuoleman henkilöintiä. Hoh-hoijaa…
Viisi sivua on parasta, mitä suomalaisen scifi-kilpakirjoittamisen alalta on pitkään aikaan sanottu. Nähdäänpä sitten, osataanko täällä kirjoittaa niitä “oikeita” novelleja. Aiheeseen en ota muuta kantaa kuin toivon, ettei nyt ihan suppean teeman ympärillä ruvettaisi piipertämään.
Liisa, kuolema on tosiaan spefi-teksteissä aika suosittu aihe. Kuoleman käsittely teksteissä ja elokuvissa (myös muissa kuin spefi) tuntuu olevan kyllä pahasti romantisoitu tai kauhuromantisoitu. Valotunneleita joo, tai sitä että jatketaan eloa täällä haamuina tai muuten. En oikein edes tiedä, ovatko nuo kuoleman vai jonkin muun asian kuvaamista (kuten ihmisen toiveen ikuisesta minän jatkuvuudesta).
Kuoleman kuvauksia on usein ihan tuskallista lukea juuri näiden yltiöromantististen piirteiden takia. Säästäisin mielelläni Usvan tuomarit siltä kokemukselta, että joutuisivat lukemaan vain kuolema-aiheisia tekstejä.
Hannele, osasit naulan kantaan. Olen toki jo katunut että panin edellisen kommenttini loppuun tuollaisen “hoh-hoijaan”, se tuntui heti jälkeenpäin turhan ilkeältä. Mutta jos kuolemaa on aika tavalla julkaistuissakin teksteissä, niin monin kerroin yleisempi aihe se on niissä teksteissä jotka eivät yllä julkaistaviksi. Ja minulla kun on valitettavasti ennakkoasenteita yltiöromantisointia kohtaan
.
Kiitos ajatuksistanne, tallennan teemat hautumaan pääkoppaani. Hotsittaisi toteuttaa lyhärikisa ilman teemaa, mutta sen rinnalla voisi olla teemallinen kisa.
Raapaleet ovat muutoin hyvä idis, mutta niillä ei oikein saa kivasti Usvan sivuja täytetyksi. Ja tuskin kukaan jaksaa 50-sivuista Usvaa, jonka jokaisella sivulla on 3 raapaletta…
No eikös niitä raapaleita voisi olla sivun verran joka numerossa? Ei kai niitä tarvitse samaan lehteen tunkea. Muutenkin olisi aika kiva juttu, että olisi eri pituisia juttuja samassa lehdessä.
Chirel, totta. Voihan semmoisen raapalesarjan järjestää samalla tai sitten ihan erikseen kisana (jos tavoitteena ei olekaan lehden täyttäminen). Muttajos haluaa tehdä numeron kirjoituskisan sadosta, ei raapalekisa itsekseen pelasta tilannetta.
Mutta joo, raapalekisa siis ok.
Lyhytnovellikisan saamasta kannatuksesta voinee päätellä, ettei “kirjoita kirjoittamisesta” -kisan voittajatekstit ole kovin lyhyitä.
Voisitteko selventää, mitä “raapale” tarkoittaa?
Lause “Mutta jos haluaa tehdä numeron kirjoituskisan sadosta, ei raapalekisa itsekseen pelasta tilannetta.” ei liity kirjoita kirjoittamisesta -kisaan vaan siihen, ettei puhtaasti raapaleista saa numeroa: raapale on nimittäin tasan sata sanaa pitkä scifi- fantasia tai kauhuteksti.
Lisätietoja:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/drabble/selitys.htm