Kirjoituskilpailun aihe?

Jos Usva järjestää ensi vuonna kirjoituskilpailun, mikä teemaksi? Olisiko hyvä lyhyet novellit (alle 10 liuskaa), teema muutoin vapaa, vai jokin tietty aihepiiri? Vai genre?

Kirjallisia turinoita

On aina perin terapeuttista (kirjallisessa mielessä ainakin) tavata kollegoita ja turista kirjoittamisesta. Onnekseni tässä ihan lähellä asuu Helena, jonka kanssa kirjoittamisen lisäksi myös genre on lähellä sydäntä. Lisäksi meillä molemmilla on samanikäistä jälkikasvua – vaipoissa jutut eivät tosin kauan kahlaile, kun jo karkaamme fantastisiin sfääreihin.

On yllättävän tehokasta ihan vain selittää toiselle, mitä on tekemässä ja mitä aikoo tehdä ja mitä ongelmia tekstin kanssa on. Nytkin lyhyt tilannekatsaus aukaisi taas omassa pääkopassa ihan uusia uria. Työvire on hyvä, ja tauon pitäminen tietystä hommasta toista kässäriä työstäen edistää aina hippusen sitä jäähyllä olevaa. Alitajunta tekee töitä, asiat kirkastuvat, ongelmat työstyvät eteenpäin ja vähitellen ratkeavat.

Moniajo on päällä, mutta se on tärkeä työmenetelmä minulle. Portin perkeleet on postitettu, voi keskittyä romskuihin. Yhteisromaani on oikein hyvällä mallilla ja toivon mukaan lähtee parin kuukauden sisällä kustantamoon. Lumihiutale on tarkoitus rykäistä syksyn kuluessa isosti käyntiin. Hautumassa oleva oma nuortenromaani vaatii vielä ehosteita, mutta ehkä vai 3-5 työpäivää, ja sekin on kaareltaan ehyt. Pintaviilausta!

Vuoden vaihteessa jatkan työelämän pyörteissä, joten ilo on otettava irti nyt kun voi (Juniorin päiväunien aikana).

Komia Kosmoskynä

Uusin Kosmoskynä tupsahti postiluukusta. Vaikka kyseessä on himpun myöhässä ilmestyvä vuoden eka numero, niin kyllähän tällaista pakettia kannatti odottaa. Värikannet uuden painon myötä! Heikki Nevala haastattelee tuoreen kirjan julkaissutta Marko Hautalaa, Tiina Raevaaran kolumni kirjoittamisesta ja Johanna Sinisalon juttu siitä, kuinka hänen novellinsa Baby Doll on menestynyt maailmalla.

Harmillista on se, että monelta varmaan menee kirjoittamisalan yksi parhaimpia julkaisuja ihan tutkan ohi. Se, että lehti on Tieteiskirjoittajien julkaisema ja “science fictionin ja fantasian kirjoittajille”, ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö tämä uppoaisi täysin mainstreamiin. Kirjoittaminen on kirjoittamista lajityypistä riippumatta, ja lehdessä on aina käsitelty hyvin yleisiäkin kirjoittamiseen liittyviä asioita. Asiantuntevasti ja rakkaudella.

Kosminen Colosseum, joka ruotii Suomessa julkaistuja spefi-novelleja, on myös vertaansa vailla. Mikä muu yhteisö antaisi aloitteleville/harrastaville/potentiaalisille kirjoittajille tällä tavoin palautetta? Yleensä julkinen kritiikki on vain julkaisseiden kirjailijoiden etuoikeus.

Huolestuttavaa on  lehden ja yhdistyksen aktiivien uupumus. Jos ei jostakin ilmaannu reipasta talkoohenkeä, on yhdistyksen tulevaisuus vaakalaudalla, tai ainakin edessä on jonkinmittainen jäähdyttelyaika. Taukovuosissa on se huono puoli, että jos yhdistyksen toiminta pääsee hiipumaan, on puljun käynnistämisessä oma ruljanssissa. Toisaalta voi ajatella niinkin, että jos jäsenistöstä ei löydy henkilöitä toiminnan pyörittämiseen, ei toimintaa tarvita. Yhdistyksen voi laittaa naftaan kymmeneksi vuodeksi, ennen kuin se lakkaa olemasta.

Ainakin tänä vuoden saamme kuitenkin vielä nauttia mainiosta Kosmoskynästä. Jäämme odottamaan yhdistyksen aktivoittamiskehoituksia.

J.H Erkon kilpailu 2010

J. H. ERKON KIRJOITUSKILPAILU 2010

Kilpailu järjestetään 54. kerran. Siihen voivat osallistua 1980 ja
sen jälkeen syntyneet kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet
esikoisteostaan. Lajina on tänä vuonna lyhytproosa.

Töiden lukumäärää ei ole rajattu. Tekstejä otetaan vastaan
31. tammikuuta 2010 asti.

Palkintosumma on vähintään 5 500 euroa. Se jaetaan palkintolautakunnan
harkinnan mukaan. Voittajista päättävät kirjailija Petri Tamminen, kirjailija
Anne Leinonen ja fil.lis. Pirkko Heikkinen.

Nimimerkillä varustetut tekstit laitetaan kirjekuoreen. Mukaan liitetään
pienempi kuori, jonka sisällä ovat osanottajan nimi, ikä ja yhteystiedot.
Tekstit postitetaan tai tuodaan osoitteeseen

J. H. Erkon kilpailu, Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli.
Voittajat selviävät huhtikuussa 2010.

Yhteyshenkilö Pirkko Heikkinen

pirkko.heikkinen(at)mamk.fi

pirkko.heikkinen(at)gmail.com

050 591 4418

Usva suosittelee: Voodookettu

Usvan kesäleirin kruunattu runokuningas bloggailee runohengessä täällä: http://voodookettu.wordpress.com/

Käärinliinat

Olen pitänyt Marko Hautalan kirjoitustyylistä siitä lähtien, kun tutustuin häneen Usvan kautta, ja uunituore romaani Käärinliinat oli suorastaan nannaa sielulle. Harvinaisen selkeä, mutta samaan aikaan ihmisten tuntoja hyvin syväluotaava kirja. Mielisairaalamiljöö on osuvasti ja aidosti kuvattu (olen seurannut maailmaa läheltä) ja jännite säilyy koko ajan.

Kirjan aloituksessa on spekulatiivinen elementti, ja sama spekulatiivinen henki kantaa koko tarinan yli. Mutta silti en menisi lätkäisemään romaanin ylle mitään tiettyä genreleimaa. Siinä on ripaus kauhua, ripaus psykologista jännäriä, ripaus historiaa, ihmisuhteita paljonkin ja ripaus spefiä.

Päähenkilö Mikael päätyy “incidentin” vuoksi eri osastolle hoitajaksi ja vanhan lapsentappajan omahoitajaksi (nerokas tapa esitellä lukijalle työympäristö, samoin kuin uusi lääkäri, jolla on syy tutkia Finnen papereita). Vanhan Finnen maailma alkaa vähitellen tunkeutua osaksi Mikaelin omaa ajatusmaailmaa. Mitä ihmettä Finne yrittää viestiä? Miksi hän tappoi puolustuskyvyttömän lapsen niin raa’asti?

Tarina pitää tiukasti otteessaan, ja Mikaelin oman elämän ongelmat piirtyvät seesteisen koskettavasti silmien eteen. Kun sivuja on enää vähän jäljellä, alkaa odottaa, että miten Finnen tarina mahtaakaan toteutua… Ja ainakin tämän lukijan Hautala onnistui yllättämään, vaikka loppujen lopuksi ratkaisu oli hyvin looginen. Taitava tarinankertoja jallittaa!

Erityiskiitos kielestä, joka oli soljuvaa, sujuvaa ja sanavalinnoiltaan taloudellista. Voi jopa tuntea tervehenkistä ammatillista kateutta, ja ottaa kirjan rakenteesta & jujusta opikseen!

Suursiivousta

Enne kuin voi aloittaa syksyn omat kaunokirjalliset työt, on pakko siivota nurkkia. Tuntuu että tavaraa on kertynyt eikä ole vastaavassa suhteessa lähtenyt pois. Yksi vuodevaatekaappi saa tänään kyydityksen pihamaalle (se on niin huonossa kunnossa, että on turvallisuusriski Juniorille) ja vastaava määrä tilaa olisi löydettävä jostakin.

Nyt taitaa lähteä kaikki vanhat kässäriversiot, jotkut arkistoimani lehtileikkeet (“kirjoitan näistä joskus”) sekä kaikenlainen typerä paperisälä, jota on tullut säilytettyä nostalgiamielessä.

Lumihiutaleteksti ei nyt ole edistynyt yli kuukauteen, mutta se odottaa sopivaa hetkeä – ehkä siitä voisi nanowrimon hengessä kirjoittaa kuukaudessa raakaversion, kun lokakuun menoista on selvitty. Olen lukenut joukon toisten käsikirjoituksia, kirjoittanut Portti-novelleja ja nyt alkoi taas yhteisromaani kiinnostaa terveellisen 1,5 kuukauden tauon jälkeen siihen malliin, että voinee pian aloittaa loppurutistuksen.

Tulevaisuuden työelämä – kirjoituskilpailu

Tulevaisuuden työelämä –kirjoituskilpailu:
Villeimmät visiot tulevaisuuden työelämästä Suomessa vuoteen 2030
mennessä

Kerro oma näkemyksiesi siitä millaista on tulevaisuuden työelämä
Suomessa vuonna 2030.
Millaisia työpaikkoja on tarjolla erityisesti yliopisto- tai
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille?
Millainen työympäristö on?
Millaisia työtehtävät ovat?
Mikä on ihmisille työssä tärkeätä?
Millainen on työn rooli ihmisten elämässä?
Missä työtä tehdään ja miten se on organisoitu?
Millaista on työn johtaminen?

Kilpailuaika: 10.7.-18.9.2009

Lisätiedot:
Saara Henriksson
sahenr@utu.fi
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewtopic.php?t=945

Kirjoituskilpailun säännöt

1. Kilpailun aihe

Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestää yhteistyössä Suomen
tieteiskirjoittajat ry:n kanssa Tulevaisuuden työelämä
–kirjoituskilpailun, jonka tavoitteena on kuvata tulevaisuuden
työelämää ja työn tekemisen muotoja vuoteen 2030 mennessä.
Pyrkimyksenä on kerätä näkemyksiä ESR-rahoitteiseen projektiin ’Get a
Life – tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille’
(http://getalifehanke.wordpress.com).

2. Kuka voi osallistua?

Kilpailu on kaikille avoin.

3. Osallistuminen

Kirjoitukset on toimitettava sähköpostitse tai kirjekuoressa postitse.
Kirjoitukset tulee kirjoittaa koneella. Kirjoituksen tulee olla
kirjoittajan itsensä kirjoittama.

Kirjoituksen mukana tulee lähettää osallistujasta seuraavat
yhteystiedot:
- etunimi
- sukunimi
- osoite
- postinumero
- postitoimipaikka
- puhelinnumero
- sähköpostiosoite

Kukin osallistuja voi lähettää yhden kirjoituksen.

Sähköpostitse palautettavat kirjoitukset lähetetään otsikolla
“Tulevaisuuden työelämä –kirjoituskilpailu” ja kirjoituksen tulee
olla sähköpostin liitteenä .doc, docx tai .rtf -muotoisena tiedostona.
Yllä pyydetyt yhteystiedot tulee kirjoittaa kirjoituksen alkuun.

Mikäli osallistuja palauttaa kirjoituksen postitse, tulee kirjoitus
palauttaa kirjekuoressa paperille tulostettuna tai kirjoituskoneella
paperille kirjoitettuna ja yllä pyydetyt yhteystiedot tulee kirjoittaa
kirjoituksen alkuun.

Sähköpostitse palautettavat kirjoitukset tulee lähettää osoitteeseen:
getalife@tse.fi ja postitse palautettavat kirjoitukset osoitteeseen:
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu,
Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku. Kuoreen merkintä ’kirjoituskilpailu’.

Kilpailuun osallistuvat kirjoitukset on lähetettävä siten, että ne on
ovat perillä viimeistään 18.9.2009

4. Kirjoituksia koskevat määräykset

Kirjoitusten aiheena tulee olla tulevaisuuden työelämä vuoteen 2030
mennessä. Kirjoitusten pituus tulee olla enintään 20 000 merkkiä
välilyönteineen tai 10 liuskaa, fonttikoko 12 pt ja riviväli 1½.
Muuten kirjoitusten muoto on vapaa.

Osallistujan kannattaa säilyttää kopio kirjoituksestaan, sillä
kirjoituksia ei palauteta!

5. Tekijänoikeus

Osallistuja säilyttää tekijänoikeudet kirjoittamaansa kirjoitukseen.
Lähettämällä kirjoituksen Tulevaisuuden työelämä –kilpailuun
osallistuja luovuttaa kuitenkin Get a Life -projektille oikeuden käyttää
osia kirjoituksesta ja muokata esitettyjä tulevaisuuskuvauksia vapaasti.
Kirjoituksissa ei saa käyttää tekijänoikeussuojattua materiaalia.
Kilpailun järjestäjät eivät ota juridista vastuuta osanottajan
mahdollisesti syyllistyessä tekijänoikeuslain rikkomiseen.

6. Voittajien valinta

Kilpailun voittajat valitsee Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Suomen
tieteiskirjailijat ry:n nimeämä tuomaristo. Kilpailuun osallistuneista
kirjoituksista valitaan kolme (3) voittajakirjoitusta, jotka julkaistaan
Get a life –hankkeen verkkosivustolla
(http://getalifehanke.wordpress.com) sekä Suomen tieteiskirjoittajien
Kosmoskynä-julkaisussa.

Kaikkien kilpailuun osallistujien kesken arvotaan yksi (1)
”miniläppäri”.Kolme voittajakirjoitusta palkitaan tuote- tai
kirjapalkinnolla.
Tuomareina toimivat tutkija Irma Hirsjärvi, kirjailija Markku Soikkeli
ja koulutuspäällikkö Leena Jokinen. Tuomariston päätös on lopullinen.
Tuomaristo pidättää oikeuden sellaisten kirjoitusten hylkäämiseen, jotka
eivät täytä kilpailun sääntöjä.

7. Tietosuoja

Kilpailuun osallistujien nimi sekä muut yhteystiedot pidetään salassa,
kunnes kolme (3) parasta kirjoitusta on valittu. Mikäli kirjoituksen
kirjoittanut osallistuja haluaa, että hänen nimeään ei julkaista
kirjoituksen yhteydessä, jos hänen kirjoituksensa valitaan
voittajakirjoitukseksi, tulee tästä ilmoittaa erikseen kirjoituksen
lähettämisen yhteydessä. Muussa tapauksessa voittajakirjoitusten
kirjoittajien nimet julkaistaan Suomen tieteiskirjoittajat ry:n sekä Get
a life –hankkeen tiedotuksissa.

8. Vastuu

Kilpailun järjestäjiä ei voida pitää vastuussa odottamattomista
olosuhteista johtuvasta kilpailun peruuttamisesta, lykkäämisestä tai
muuttamisesta eikä kirjoitusten kuljetuksen aikana tapahtuneista
varkauksista, menetyksistä, viivästyksistä tai vahingoista.

9. Sääntöjen hyväksyminen

Kilpailuun osallistuminen edellyttää näiden sääntöjen täyttä
hyväksymistä.

Usvan kuulumisia

Tulevaisuuden rikos –numero on siirretty aikataulusyistä vuoden 2010 ensimmäiseksi. Vuoden 2009 viimeinen numero tulee olemaan teematon numero, ja sitä kasataan parhaillaan.

Ensi vuonna ilmestyy myös seuraava enkkunumero, joka esittelee taas kotimaisia kirjoittajia in English. Palettia kasataan parhaillaan.

Vuoden 2010 muihin numeroihin ei sitten vielä olekaan mitään erityisiä teemoja tai kaivaushakkuja kiinnitetty,  eli olen avoin erilaisille teemoille ja ideoille.

Kolmen kuun kuningatar

On olemassa kirjoja, jotka imaisevat mukaansa ja sitten vielä erikseen kirjoja, jotka on pakko lukea yötä myöten, kun ne suorastaan tempaavat syövereihinsä. Carita Forsgrenin Kolmen kuun kuningatar kuuluu jälkimmäiseen lukijan syöjätär –kategoriaan. Sellaisia kirjoja haluaa itse kukin kirjoittaa.

Teos kertoo Kaarina Maununtyttären eli Karin Månsdotterin tarinan. Romaani ei ole ihan mikä tahansa historiallinen romaani, vaan se on kiehtovaa vuoropuhelua nykyisyyden ja menneisyyden välillä, kirjaimellisesti. Kirjan kertojana on Kaarina itse, kummitus tai jonkinmoinen heijastuma menneisyydestä, joka kertoo tarinaansa kirjailijan alter egon, kirjoittajan tai tutkijan kanssa. Ja juuri tämä rakenne nostaa tarinan ihan uudenlaiseen hehkuun. Teos on nimittäin samaan aikaan vahva tarina naisesta ja hänen elämästään, mutta myös tarina kirjailijan työstä, tilanteessa jossa historia on täynnä ristiriitaisia todisteita tai ei todisteita ole ollenkaan olemassa. Kun luin Kaarinan tarinaa, luin rivien välistä samalla kirjailijan työhön liittyviä tuttuja tuntemuksia.

Koko asetelma on jo sinällään herkullinen havaintoesimerkki siitä, että kirjalla on aina kertoja, kirjoittaja ja kirjailija, ja nuo kolme ovat eri asioita. Kertoja on Kaarina Maununtytär, sen merkkaa jo minämuotoinen kerrontatyyli. Kirjailijan tiedämme olevan Carita Forsgren. Mutta kirjoittaja saa tavallaan ruumiillistuman tämän tarinaa kommentoivan ja välillä inhottaviakin huomautuksia tekevän naisen kautta. Nainen, joka puhuu myös minä-muodossa, mutta emme tiedä hänestä juuri muuta, kuin että hänellä on ruskeat avoimet hiukset, ja että hän istuu “hehkuvan kirjan ääressä” kirjoittamassa.

Kirjoittaja tekee Kaarinalle kysymyksiä ja joskus oikaisee hänen sanomisiaan, esimerkkinä kohtaus, joka onkin Kaarinan unelmaa, ei todellisuudessa tapahtunutta. Myös kohtaus, jossa Kaarina hypähtää kokonaisen ison episodin yli “tylsänä”, voidaan nähdä kirjoittajan tekemänä valintana, ohituskaistalle siirtymisenä, kun edessä on detaljeja, joista ei niiden tavanomaisuuden vuoksi jaksa kirjoittaa.
Kaarinan tarinaa lukee siinä valossa, mitä tietää lukion historian pohjalta, sen että Erik-kuningas oli hullu ja vangitsi oikeamielisen Juhana-herttuan kotiarestiin. Minullakin on Turun linna –pelikortit, jossa Erik ja Kaarina ovat herttakuningaspari. Teoksessa moniin aukkokohtiin tarjotaan selitys.

En tunne historiaa niin hyvin, että tietäisin miten tarkkoja ja oikeita detaljit ovat – oikeilta ne tuntuvat, ja kaikki olettamuksiksi esitetyt asiatkin uskottavia. Forsgren on taatusti tehnyt kunnon taustatyötä, ja Usvan leirillä hän puhuikin siitä, että hovin elämästä sai aika paljon tietoa kuittien kautta, se oli usein ainoa keino saada selville hovin naisten nimiä. Naiset kun eivät olleet merkittäviä ja mainitsemisen arvoisia historiankirjoituksessa.
Kaarinan tarina on kiehtova ja kuten historia yleensä, elämä itsessään on traagista. Vaikka loppuratkaisun tietää, kirja vie silti mennessään ja sen detaljeja jännittää. Historia herää eloon tämän myötä.
Jään innolla odottamaan kirjailijan seuraavaa kirjaa!

Palautteet kisateksteistä, viimeinen kutsu

Toimituksessa on menossa sähköpostin siivous. Se tarkoittaa mm. sitä, että kaikki Usvan kirjoituskilpailuun lähetetyt viestit liitetiedostoineen tuhotaan. Sen jälkeen ei palautetta kisateksteistään enää kannata pyytää. Jos siis joku ei ole vielä pyytänyt palautetta, ja sen haluaa, on nyt korkea aika. Dedis tälle su 23.8.

Usvassa julkaistavat tekstit ovat asia erikseen, niiden kanssa töitä jatketaan dediksen jälkeenkin. Ja vielä vilkaisen pinoa, jos sieltä löytyisi jotakin, jonka haluaisin lehteen.

Usva suosittelee: Tilaa Soikkelin lyhytnovelleja

Välitän tämmöisen erinomaisen kirjoituszydeemin huomioitavaksenne. Tilatkaa tekin!

- – -

Tarjoan tilattavaksi spefiäni tuoretuotteina suoraan postilootaan.

BH Rogersin ideaa seuraten tarjolla on siis kolme lyhkänovellia per
kuukausi. Tilaushinta on 10 euroa / vuosi ja maksun voi suorittaa
joskus livenä kohdatessa tai maksamalla summan jonkin kansalais-
järjestön tilille. Lähetän novellit sähköpostissa tilauksen e-osoitteeseen.

Ensimmäinen toimituskuukausi on syyskuu 2009. Lyhkänovellit
ovat pituudeltaan n. 200-500 sanaa ja tätä mittaa varten
sisällöltään ja tyyliltään optimoitua kevytluettavaa. Takuuna
novellien kohtuullisesta laadusta toiminee esim. julkaisuluetteloni
http://www.uta.fi/~csmaso/julklu.htm

MG Soikkeli
mg.soikkeli (at) gmail.com

Usva suosittelee: Luukannel

Usva suosittelee  lämpimästi kaikille fantasiannälkäisille Janne Jääskeläisen Luukannel-romaania.

Se on julkaistu Creative Commons -lisenssi alla, ja sen voi ladata ilmaiseksi netistä täältä.

Paska paprika!

Tässä on ollut muutaman päivän ajan semmoinen fiilis, että yksi sun toinen homma on paska paprika. Kas kun syksy tulee ja kesäloman nautinnoista on luovuttava, ja mitäpä muukaan siellä kulman takana on kuin ne asiat, jotka on jättänyt keväällä odottamaan…
Kesää kirjoittaen, toimittaen ja kaikenmoisia muitakin aktiviteetteja viettäen aloin laskeksia, että mihin minulla oikeasti riittää aika ensi keväänä, kun palaan takaisin työelämään. Ei riitä aika kaikkeen ei – olisi kiva myös lukea kirjoja ja katsella hyviä elokuvia ja sarjoja. Hotkaisin toissayönä Carita Forsgrenin Kolmen kuun kuningattaren ja nautin lukukokemuksesta suuresti – oikein harmitti, etten ole viime aikoina ehtinyt lukea (kirjasta juttua myöhemmin). On pakko karsia jostakin. Muutama aktiivinen toimi poistuu päiväjärjestyksestä ihan luontevasti itsekseen, mutta aika ei silti ehkä riitä kaikkeen mitä olen ennen tehnyt.
Ei työlistallani oikeastaan varsinaisia mätiä hedelmiä ole, mutta esim. yhdistystoiminnassa joutuu joskus tekemään vähemmän mielenkiintoisia juttuja (mm. byrokratia, ei sen itsensä vuoksi olla yhdistyksissä, vaan että voisi tehdä niitä kivoja juttuja). Olen myös vakavissani miettinyt sitä, miten pitkään haluan tehdä Usvaa. Kolmeen-neljään seuraavana numeroon minulla on materiaalit mietittynä, mutta toisaalta olisi hyvä joskus uudistaa lehteä: vuodesta toiseen samalla tavalla toimiminen ei ole itselle motivoivaa. Uudistussuunnitelmia on, mutta toistaiseksi ei toteutuksia.
Lisäksi olen päättänyt, että jos lehden tekeminen alkaa häiritä omaa kaunokirjallista työtä, lehti saa jäädä sivummalle.

En ole vielä tekemässä päätöksiä, mutta varmaan ensi kevät näyttää, miltä lehden tekeminen tuntuu, ja onko mielekästä pyrkiä neljän numeron vuositahtiin.