Erkkoa runoillen

Tänään jaettiin Erkon kirjoituskilpailun palkinnot,  vuorossa olivat runot. Poikkeuksellista oli minusta se, että palkittavien joukossa oli tällä kertaa hyvin nuoria henkilöitä, voittaja, oululainen Miki Liukkonen, on vain 19-vuotias, samoin yksi kunniamainituista juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut. Yleensähän Erkossa palkintosijat painottuvat sinne lähemmäs kolmekymppisiin. Muut palkintosijat menivät Silene Lehdolle Helsinkiin ja Tiia-Mari Mäkiselle Lahteen.

Runoesitystä en nähnyt, sillä Juniorin heittämä dada oli sensuroimisen arvoista, ja poistuin auditoriosta ylävasemmalle välittömästi tilaisuuden alussa. Palasin takaisin varsinaiseen H-hetkeen. Tuomariston edustajat Pirkko Heikkinen, Kirsti Simonsuuri ja Teemu Manninen kertoivat tuomaroinnin yksimielisyydestä ja voittajatekstien tärkeimmästä piirteestä: kirjoittajan rohkeudesta antaa itsestään jotakin oleellista.

Dramatiikaltakaan ei vältytty, sillä palkintojenjaon jälkeisessä coctail-tilaisuudessa yksi kunniamainituista suuttui edesmenneelle herra Erkolle siihen malliin, että viskasi palkintokuoren ja kukkapuketin lattialle ilmoittaen, ettei voi ottaa palkintoa vastaan. Ehkäpä kunnolla nukuttu yö korjaa tilanteen, ja palkinto palautuu takaisin omistajalleen. Runous, alati vereslihalla!

Pohjankonnun kotisivut & blogi

Ristiinalaisen Helena Wariksen (jonka fantasiaesikoinen ilmestyy aivan lähipäivinä) kotisivut ja blogi on nyt aukaistu ja löydettävissä täältä. On kauniit kotisivut!

Tähtivaeltaja-kisaan ehtii vielä osallistua!

Vielä on muutama päivä aikaa osallistua Tähtivaeltajan kirjoituskilpailuun. Kisaohjeet vielä muistin virkistämiseksi tässä alla. Riittää, kun teksteissä on viimeisen osallistumispäivän postitusleima, siis 30.4 postitetut ovat mukana kisassa.

Tähtivaeltaja ja Helsingin Science Fiction Seura järjestävät kaikille avoimen science fiction -novellien kirjoituskilpailun. Kilpailun teemana on “avaruus-scifi”.

Voittaja saa palkinnoksi 350 euroa. Muita kirja- ja tavarapalkintoja jaetaan tuomariston harkinnan mukaan – kuitenkin vähintään viidelle parhaaksi valitulle novellille. Voittajateksti julkaistaan Tähtivaeltajassa ja muita novelleja voidaan julkaista sopimuksen mukaan.

Novellien sallittu enimmäispituus on 25 liuskaa (fontti Times New Roman 12, riviväli 1,5). Sama henkilö voi osallistua useammalla novellilla. Kilpailutyön on oltava suomenkielinen ja ennenjulkaisematon.

Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, joka tulee merkitä jokaiseen kilpailuun osallistuvaan työhön. Mukaan tulee liittää samalla nimimerkillä varustettu suljettu kuori, joka sisältää kirjoittajan nimen ja yhteystiedot. Kilpailutöitä ei palauteta. Tulokset julkistetaan Finncon 2009 -tapahtumassa Helsingissä heinäkuussa 2009.

Kilpailutekstit lähetetään 30.4.2009 mennessä osoitteeseen Anne Leinonen, Kiisterintie 146, 50670 Otava.

Esiraadissa ovat tutkija Irma Hirsjärvi ja kirjailija Anne Leinonen. Tuomaristossa ovat Tähtivaeltaja-lehden päätoimittaja Toni Jerrman, toimittaja Jukka Halme ja kirjailija Tiina Raevaara.

Free-tekijänoikeuksia ei saa typistää!

Sanoma on vaatimassa freekuiltaan kaikkia tekijänoikeuksia. Kannattaa tutustua vaikkapa tähän viestiketjuun Kvaakissa:

Addressin hommaa vastaan voi allekirjoittaa täällä:
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/freentekijanoikeus/start/2500

Ai ei kosketa kirjailijoita, vai? Jos kirjoitat novellin johonkin lehteen, joka kuuluu kaikki oikeudet ottavaan konserniin. ei sinulla ole enää kertajulkaisun jälkeen oikeutta julkaista novellia esim. omassa novellikokoelmassasi. (…sopimusluonnoksessa todetaan että jos kokoomateos ei kilpaile mediatalon kanssa, sen voi julkaista, mutta kukas sen kilpailun määrittää…). Voihan tietty kaikki oikeudet myydä, mutta sen pitäisi kyllä olla vapaaehtoista ja siitä pitäisi maksaa riittävä korvaus. Ei perusrahalla pois kaikkia oikeuksia.

Kvaakin keskusteluissa sarjakuvapiirtäjien kohdalla oleva uhkakuvat olivat kamalia: ajatelkaapa, jos Jarla ei saisi julkaista Fingerpori-albumia itse? Vaan sen tekisi Sanoma hänen puolestaan, maksamatta siitä korvauksia!

Kyse ei myös ole pelkästään Sanomasta, vaan vastaavaa on tapahtunut ja tapahtumassa muuallakin.

Usvan leiritoiminnalle apurahaa

Etelä-Savon kulttuurirahasto on myöntänyt Usvan leiritoiminnalle kahden vuoden aikana käytettäväksi 3000 euron avustuksen.

Tässä ote hakemustekstistä: “Leirien ideana on koota samanhenkisiä kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä viikonlopuksi yhteen ideoimaan, kirjoittamaan, työstämään ja saamaan ateljeekritiikkiä. Leirejä on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, yksi kesällä ja yksi talvella. Leirien ohjelmaan kuuluu käsikirjoitusten kirjoittamista ja työstämistä, ryhmäpalautteet, ateljeekritiikit sekä luennot. Kukin osallistuja tuo leirille mukanaan omia töitään, joita käsitellään ja työstetään tarpeen mukaan. Viikonloput ovat osallistujille ilmaisia ja palaute/ateljeekritiikki perustuu vertaistukeen, eli jokainen osallistuja “maksaa” osallistumisestaan auttamalla toisia kirjoittajia.

—- Osana leirejä ovat tutustumisretket paikallisiin kulttuurinähtävyyksiin, kuten Astuvansalmen kalliomaalauksiin ja museoihin. Avustus on tarkoitus käyttää luennoitsijoiden palkkioihin ja matkakustannuksiin, ruokatarjoiluun sekä osallistujien matkakustannuksiin. Luentopäivät pidetään avoimina paikalliselle yleisölle.”

Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että heinäkuun leirille kirjoittamaan tulevien kirjoittajien on mahdollisuus saada matkansa rahoitettua! Periaatteeksi olen ajatellut ottaa julkisen kulkuvälineen mukaan korvaamisen tai vaihtoehtoisesti autolla ajettaessa todellisten kustannusten mukaan korvaamisen, jotta rahaa riittää tasapuolisesti kaikille. Kesäleirille voi olla tunkua, joten ilmoittautua voi alustavasti jo nyt!  Samoin lauantain seminaaripäivän esiintyjiä voi ehdottaa/toivoa.

Laskeskelen budjettia, todennäköisesti pieni ruokaraha pitää silti periä, koska päiviä on kuitenkin neljä. Ja ilmoittautuessa voi kertoa myös, haluatteko tänä kesänä Astuvansalmelle. Osa oletettavasti haluaa, ja talolle jääville keksitään korvaavaa puuhaa. Kesän kirjoituspäiviä varten tulee siis aikataulutus: ruokaa, keskusteluhetkiä ja kirjoitusrauhaa on tarjolla sopivassa suhteessa.

Iso kiitos apurahasta Etelä-Savon Kulttuurirahastolle sekä Liisa Rantalaiholle!

P.S. Myös Mikkelin Kirjoittajat sai avustuksen antologiahanketta varten.

Porvoossa luento runojen julkaisemisesta

Välitän tällaisen:

Särö-akatemian kirjoittajakoulussa sunnuntaina 26.4. 2009 Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju alustaa keskustelua, jossa pohditaan runojen julkaisemiseen ja kokoelman työstämiseen liittyviä kysymyksiä. Mukana runoilija Jyrki Kiiskinen. Tilaisuus on maksuton. Ennakkoilmoittautuminen 25.4. klo 12 mennessä osoitteeseen sarolehti(at)gmail(piste)com tai numeroon 041 5356065. Paikka: Porvoon kansalaisopisto, Mannerheiminkatu 15. Aika: 26.4. klo 11-12.30/13. Järjestäjä: Särö ry. Yhteistyössä: Polte, Itä-Uudenmaan Liitto, Porvoon kulttuuritoimi.

Tulevia teemoja

Usvalta on tulossa sekä teemallista että teematonta numeroa. Uusi englanninkielinen numero on suunnitteilla, vaikka sen aikataulu on vielä avoinna. Heinäkuussa ilmestyvä 2/2009 purkaa kirjoituskilpailun “Tuli, maa, ilma, vesi” satoa, esittelee voittajat ja kisan parhaimmistoa. Lehden työstäminen alkaa jahka tulokset selviävät.

Lokakuussa ilmestyvä 3/2009 on yhteistyöprojekti Kosmoskynän kanssa. Sen teemasta en vielä osaa sanoa tarkempaa, mutta homma tarkentuu jahka päästään suunnittelemaan numeroa.

Joulukuun numeron 4/2009 teemana on Tulevaisuuden rikos. Tämä Usvan erikoisnumero etsii scifistisiä rikosnovelleja, joiden rikos ei välttämättä ole rikos lainkaan tämän päivän maailmassa tai tämän päivän lainsäädännön silmissä, rikoksia joita ei tämän päivän maailmassa edes olisi mahdollista tehdä, mutta jotka teknologisen/biologisen kehityksen (kloonaus/nanoteknologia/aikamatkustus/avaruuden valloitus) ja/tai eetoksen muuttumisen tai vaikkapa vieraan älyn kohtaamisen myötä voivat tulevaisuudessa olla täyttä todellisuutta. Toisena toimittajana numerossa on hyönteisnumeron toimittanut Petri Salin. Tekstejä otetaan vastaan 31.10.2009 saakka.

Näiden teemanumeroiden lisäksi kerätään materiaalia myös ilman mitään erityistä aihetta: teemanumeroidenkin yhteydessä voidaan julkaista muuta materiaalia, joten novellejaan voi tarjota koko ajan julkaistavaksi. Haaveilen myös parhaillaan yhteistyöstä sarjakuvapiirtäjien kanssa. Verkkoja on vedetty vesille, katsotaan, mihin suuntaan lehti lähtee kehittymään.

Tummeleita ja tarinoita

Helsingissä käyminen on aina yhtä turmiollista. Mukaan tarttuu rennon asenteen lisäksi kirjoja, joita ei pitänyt ostaa, mutta tuli kuitenkin ostettua. Hyllyyn jäi vielä kaikenlaista sellaista, jonka halusin, mutta en vain kehdannut ostaa. Joku roti sentään tuhlailulla.

Akateemisesta löysin Edgar Allan Poen novellit kokoelmassa Tales of Mystery & Imagination. Kuvitettu, iso ja painava opus. Komeita, synkkiä kuvia. Hyvää iltasatuluettavaa. (Kauppaan jäi Poen runoteos, myös iso ja painava sekä sisä-savonmurteen sanakirja.) Sitten suuntasin Otavan kirjamyymälään ja ostin Raimo Jussilan Kalevalan sanakirjan ja Doris Lessingin pienen kirjasen Kissoista (kauppaan jäi Carita Forsgrenin Kolme kuningatarta, jota hiplasin ja olisin ostanut, ellei olisi ollut kirjaostoskiintiö rahallisesti täynnä).

Kalevalan sanakirja on kätevä, sillä kirjoitan parhaillaan kahtakin tekstiä, joissa tarvitsen vanhahtavia sanoja. Löytyyhän ne tietenkin Kalevalastakin, mutta sanakirjassa sanat on myös selitetty ja kätevästi löydettävissä. En esimerkiksi ollut ennen tiennyt, että sana tummeli, sen lisäksi että se on lapsuudesta tuttu rasvamerkki (rasvaa laitettiin lehmän utareisiin) tarkoittaa myös itsessään utaretta. Tästälähin voikin todeta, että jollakulla on näyttävät tummelit! Tai joku on käynyt tummelileikkauksessa…

Tuli hoidettua työasioita, käytyä Ysibaarissa syömässä ja pikatreffattua kaveria. Kotimatkalla nukutti.

Usva 1/2009 kansanperinteen jäljillä

Usva 1/2009 julkaisee tällä kertaa kansanperinnettä ja legendoja raikkaalla tavalla kierrättäviä novelleja. Lataa numero ilmaiseksi täältä.

Numeron aloittaa Marika Riikosen Pitkän yön aamu. Tarina pureutuu kaikille tuttuun kansainväliseen satuun ja tekee siitä omintakeisen version: nainen herää unestaan ja ihmettelee, mitä on tapahtunut. Asiat eivät olekaan niin kuin hän muisti sopineensa. Anne Alasirniön Tehtävä vie meidät vuorostaan suomalaiseen sodanaikaiseen menneisyyteen, jossa tavallinen piikatyttö Helena kohtaa kummallisesti käyttäytyvän variksen ja joutuu selvittämään metsässä lymyävää salaisuutta. Novelli sijoittui Nova 2005:ssa yhdeksännelle sijalle.

Anna Malisen Veistäjä on myös Novan satoa, vuodelta 2008, neljäs sija. Novelli johdattaa lukijan kalevalaisten hahmojen maailmaan nykyaikaisissa puitteissa. Yliopistolla opiskeleva Väinö on hukannut sanansa, mutta voiko kadulla vastaan tuleva nuhruinen metsien mies auttaa häntä? Boris Hurtan Hiiden nahka jatkaa numerossa 4/2008 alkanutta suomalaiseen kansanperinteeseen nojautuvien novellien sarjaa. Nyt pääsemme tutustumaan kirkonmieheen, joka saa vastuksikseen aidon hiiden.

Hannele Hakalan Mary Arleau kertoo nuoren naisen alakuloisesta arjesta, jonka rikkoo kummallinen häiriötekijä. Miksi ruskea kirje ei halua mennä oikeaan osoitteeseen, vaan palautuu aina päähenkilön riesaksi?

Numeron loppupuolella mennään scifistisiin maailmoihin. Leila Paanasen Saaren perintö kuvaa menneisyyden, vanhojen syntien ja oman identiteetin painolastia, ja tutustuttaa lukijan taiteellisesti lahjakkaisiin uuskissoihin. Sopii erityisesti kissojen ystäville! Numeron viimeistelee Tähtivaeltaja-kirjoituskilpailussa vuonna 2007 kunniamaininnalle sijoittunut Miha Rinteen G´rork, vanha kehno, jota tuomaristo luonnehti Lem-henkiseksi avaruusseikkailuksi. Huumoria riittää, kun avaruusaluksellinen piispoja ja kaksi toheloa duunaria päästetään irti avaruuteen.

Huhtikuun kirjalliset kiireet

Eilen oli Mikkelin Kirjoittajien kokoontuminen ja vieraana ensi syksyn esikoiskirjailija Marjo Heiskanen. Kuulimme, kuinka esikoiskirja syntyy, mitä kustantamon kanssa asioidessa tapahtuu, millaisia teemoja tuleva kirja käsittelee ja lukunäytteitäkin kuulimme. Siinä samassa juttelimme mm. siitä, miten pitäisi suhtautua kiroiluun kaunokirjallisessa tekstissä, onko romaanissa toivoa antava lopetus… keskustelu polveili ja paikalla oli peräti 14 ihmistä. Marjon kirja kuulosti oikein houkuttelevalta, samoin taustatarina. Ensi syksyksi siis kivaa kirjallista odotettavaa. Marjon ja toisen esikoiskirjailijan Hulkon yhteisblogi löytyy osoitteesta http://hulkkoheiskanen.blogspot.com/

Yhdistyksen kokous katkaisi mukavasti pääsiäisen jälkeisen kiiresuman. Viimeistelen parhaillaan Usvan uusinta numeroa, joka ilmestynee ensi viikonloppuna. Lisäksi luettavana on käsikirjoituksia Särön kirjoittajahautomoa varten.

Usvan kirjoituskilpailuun osallistuneet saavat halutessaan esiraadin kommentit novelleistaan. Niitä voi pyytää jo nyt, mutta kokoan raadin kommentit tuonnempana yhteen ja alan postittaa palautteita toukokuussa. Joidenkin tekstien kohdalta on pitempi sepustus, toisista on ihan vain lyhyt kommentti. En laita palautteita automaattisesti kaikille, sillä oman kokemukseni perusteella kaikki eivät niitä halua.

Muutakin aktiviteettia on. 29.4 jaetaan J.H. Erkon kirjoituskilpailun palkinnot Mikkelissä klo 14. Tällä kertaa on runovuosi. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, eli jos liikkuu Mikkelin tienoilla tuolloin niin kannattaa pistäytyä Artium-salissa Paukkulanmäellä.

Kuvallisuuden tärkeydestä

Kirjoittajatreffit-blogissa on äärimmäisen hyödyllinen postaus luettavissa, kuvallisuuden käyttämisestä kaunokirjallisessa tekstissä. Viestissä on käytännön esimerkkejä siitä, mitä se kuvaaminen on, ja miten sitä käyttää hyödyksi kaunokirjallisessa tekstissä. Viisaita puhuu Kalle. Ugh!

Loppukisaan menneille ilmoitettu

Usvan ja Mikkelin Kirjoittajien kirjoituskilpailussa “Tuli, maa, ilma, vesi” loppukilpailuun menneiden novellien kirjoittajille on tänään lähtenyt ilmoitus finaalipaikasta. Tuomareiden voittajapäätöksiä odottelen toukokuun lopulla, ja voittajien nimet julkaistaan samalla yleisölle. Voittajanovellit ja kisan parhaimmistoa sekä kisatekstien luonnehdintoja julkaistaan Usvassa 2/2009, joka ilmestyy heinäkuussa ennen Finncon 2009 -tapahtumaa.

Raadittamisesta

Esiraadittaminen on tarkkaa ja hikistä puuhaa. Novelleja on pyöritelty ja käännelty, jotta tulos olisi mahdollisimman tasapuolinen ja erilaiset tekstityypit huomioiva. Viime kertaisesta muistan, että itse tuomarit saattavat nostaa kärkeen yllättäviäkin novelleja. Sillä, missä vaiheessa jokin teksti on päätynyt jatkoon, ei ole merkitystä, sillä tilanne nollautuu tässä vaiheessa. Tuomarit saavat novellit aakkosjärjestykseen listattuna, ja sitten on heidän asiansa, miten he lukevat ja miten painottavat valintojaan.

Novellin menestymiseen esiraadin kourissa vaikuttavat hyvin monenlaiset seikat. Olen viime päivinä pohtinut mm tällaisia tapauksia:

- Novelli on todella hyvin kirjoitettu (kielellisesti, rakenteellisesti), mutta se toimisi ilman spefi-elementtiä. Herää kysymys, mikä on spefin syvin olemus. Onko spefin aina oltava oleellinen osa tekstiä, vai sallitaanko viihdeaspekti, spefin rooli kuorrutteena, puitteena?
- Novelli on kielellisesti kömpelö tai kirjoittaja ei vielä osaa käyttää kaunokirjallisia keinoja koko repertuaarin leveydeltä, mutta tarina on mielenkiintoinen/tunnelma on kiehtova.
- Novelli on osasta lukijoista käsittämätön, osa pitää siitä paljon, siis ristiriitaisia näkemyksiä aiheuttava teksti, jossa täytyy olla jotakin erityistä.
- Novelli on hyvin kirjoitettu ja tarina tempaa mukaansa, mutta teeman osuus on kiikun kaakun.
- Teema tuntuu päälle liimatulta, sitä olisi voinut käyttää paremmin hyödyksi. (tuomari päättäköön, miten arvottaa teeman osuuden)
- Novelli on hyvin tehty, mutta loppumaku on kliininen, lukukokemus ei kosketa. (voi koskettaa jotakuta toista lukijaa)
- Teema on hyödynnetty hienosti, vaikka novellin lopetus floppaa. (tämän saisi editoitua julkaisukuntoon)
- Novelli on sekava, eikä sekavuuden keskellä oikein voi sanoa, onko sekavuus tarkoituksellista vai vahinkoa. Silti jokin tekstissä kiehtoo kovasti. Onko kyse vain siitä, että minä en ymmärrä tätä, joku toinen ymmärtäisi?

Kaikki nämä edellä mainitut tapaukset ovat nyt jatkolistalla. Koskaan kun ei voi tietää, miten teksti kolahtaa seuraavaan lukijaan. Ja sitten jäi kymmenkunta novellia, jotka olisivat ihan hyvin voineet olla jatkolistalla, jos jonkun toisen tekstin jatkoon menolle ei olisi ollut painavampia argumentteja.

Missään muotoa 32.n jatkoon menneen lista ei ole ainoa oikea, lopullinen totuus tai mitään muutakaan kauhean fataalia. Se on valikoima tekstejä. jotka ovat koskettaneen, herättäneet tunteita, kiinnostaneet ja kutkuttaneet – ja viivan alle jääneissä teksteissä on yhtä hyvin hyviä tai ainakin kehityskelpoisia tekstejä. Kirjoituskilpailuissa on tunnustettava asioiden subjektiivisuus. Useampi esiraatilainen mahdollistaa keskustelun ja erilaisuuden huomioimisen, mutta se voi kyllä myös tuoda mukanaan kompromisseja, joissa todella erikoinen ja pintavaurioista kärsivä teksti jää helposti jalkoihin.

Novelleista on nyt olemassa lyhyitä/hieman pidempiä luonnehdintoja, joita voi kysellä kisan tulosten ratkettua. Kovin perusteellisia palautteita ei jokaiselle tekstille ehdi antamaan, mutta ainakin noista viivan molemmin puolin olleista tapauksista on käyty keskusteluja sen verran, että niistä on enemmän materiaalia.

Lyhyet erikoiset

Muutamia tiedotteita osastolle missä mennään (kun en jaksa kirjoittaa pitkiä viestejä, vaikka kaikista sellaisen saisikin).

• Usvan kirjoituskilpailussa on esiraaditettu jatkoon 30 novellia. Tuomarit saavat novellit ensi viikon alussa, ja tulokset valmistuvat joskus toukokuussa.
• Usva 1/2009 on kuvitusta vaille valmiina, ja se ilmestyy huhtikuun aikana, todennäköisesti puolenvälin tienoilla, jos mitään ihmeempää ei satu.  Uusiin teemanumeroihin alkaa samalla haku.
• Usvan kotisivu-uudistus ei ole aikataulussa ja siirtyy ykkösnumeron yli.
• Tähtivaeltaja-novellikisaan on tullut jo kuoria, osallistumisaikaa oli kuukauden loppuun saakka.
• Nova 2009 umpeutuu ensi viikon maanantaina.
• Mikkelin Kirjoittajat ovat ahkeroineet, ja tänään oli kokouksessa mm. lasten- ja nuorten kirjoituskilpailun raadittamista sekä kevään kirjamatinean suunnittelua.
• Olen parin viime päivän aikana löytänyt ikuisuusprojekti 1:sestä eli nuortenromaanini käsikirjoituksesta 3 eri oikolukuversiota, joiden muutoksia en ollut vienyt tiedostoon. Tein sen nyt ja samalla innostuin palaamaan jumittumakohtaan eli sivulle 124… Liuska päivässä pitää mielen virkeänä ja sormet vetreinä.
• Viikonloppuna on luvassa kirjallinen olo, kun on kirjallista seuraa.