Ensin Usva-uutisia. Miekka&magian oikovedos on kirjoittajilla, eli näillä näkymin numero tulee ulos viikon sisällä. Pulp-numeron tarjokkaiden palautteita on kirjoitettu jo reilusti, mutta seitsemän novellia vielä käsittelemättä. Ensi vuoden eka numero on täysin avoinna, vasta yksi novelli valittu numeroon.
Vuoden alussa mulla oli visioita. Yksi asia on tästä viisikohtaisesta suunnitelmasta toteutunut, eli kirjoituskilpailu on käynnistetty.
Seuraavana vaiheena on sitten kotisivujen uusiminen. En ole vielä saanut mitään aikaiseksi, koska uusimisessa on kuitenkin melkoinen duuni, ja ajanpuutteessa on helppo vain julkaista vanhalla tutulla tavalla numeroita. Mutta, jotain kyllä tartteis kohta tehdä, nettiajassa mitattuna Usvan kotisivut ovat jo ikivanhoja, ja monia asioita voisi tehdä paremmin. Tero ehdotti, että blogipohjainen formaatti voisi toimia, ja olen samaa mieltä. Sinne saisi arkistoitua numerot, novellit ja laitettua myös numerokohtaisen keskustelun pystyyn. Tiedotteet tulisivat näppärästi samassa yhteydessä, päivitysten seuraaminen olisi helppoa. Näin olisi ehkä saatavissa palautettakin, kirjoittajille se on tuiki tarpeellista. Täytyy vain saada itseään niskasta kiinni, ja etsiä jostakin se sopiva rako, jolloin ehtii käynnistellä uusimista.
Muista kohdista antologia on ajatuksen tasolla hautumassa, samoin sparrausrinki-idea. Noita erinäisiä palautteita kirjoittaessa on kieltämättä käynyt mielessä, kuinka hyödyllinen ateljeekritiikin saaminen on. Se, että joutuu seinää vasten, kirjoittamaan tekstinsä uudestaan hampaat irveessä, ja perustelemaan valintansa, se kehittää väkisin. Myös toisen kirjoittaman tekstin analysoiminen ja arvioiminen on yllättävän hyödyllistä.
Olin aikoinaan Tieteiskirjoittajien kirjoittajarinkien manageri, ja mukana muistaakseni samaan aikaan neljässä eri ringissä. Se ei ollut sinänsä iso pesti, koska postin kautta lähetettävien novellien kierto alkoi loppuvaiheessa olla sitä vuoden luokkaa, osa kirjeistä hävisikin. Palautetta ei siis joutunut kirjoittamaan kovin usein. Ringit olivat hyviä eritoten siksi, että sitä kautta oppi tuntemaan uusia ihmisiä. Kirjoittajarinkien ongelmana oli se, että usein osa kirjoittajista ei jaksanut reagoida, ja kirje hautui kuukausikaupalla yhden ihmisen pöydällä.
Ehdottomasti parempi ratkaisu on joko blogi- tai foorumipohjainen ratkaisu, tai ihan vaikka sähköpostin ja googledocsin kautta toimiva rinki. Kaikki pääsevät teksteihin käsiksi milloin tahansa, ja sitten yhdessä sovitaan kuinka usein käsittelyyn otetaan uusi teksti tai vanhan tekstin korjattu versio. Jos kaikkien tekstien yhtäaikainen kommentoiminen on vaikeaa, niin sitten sovitaan palautevuorot, ketkä kommentoivat kenenkin tekstejä ja missä tahdissa. Uskoisin, että semmoinen sparrausrinki toimisi. Ja kun hommaa vielä ryydittäisi livetapaamisilla (vaikka pari kertaa vuodessa) niin se jo kuulostaisi myös melko mukavalta…
Ai niin. En rajoittaisi tekstejä spekulatiivisiin teksteihin, vaan kaikkea saisi kirjoittaa.
Just tuollainen sparrausrinki kuulostaa loistoidealta. Count me in!
Internetin kirjoittajafoorumeilla on usein oma osio toisten tekstien kommentoimiselle ja palautteen antamiselle. Netin hyödyntäminen tässä asiassa ei siis ole uusi juttu.
Käytännössä olen kuitenkin huomannut, että tällainen vastavuoroisuuteen perustuva systeemi on vaikea saada toimimaan omillaan, avoimena paikkana, johon kuka tahansa voi jättää tekstinsä ja kuka tahansa voi kommentoida.
Ihmiset ovat motivoituneempia antamaan palautetta, kun sitä pyydetään henkilökohtaisesti ja palvelukseen vastaamiseen voi luottaa. Tuttujen kanssa on helpompi työskennellä. Tämän lasken sparrausringin eduksi.
Miten Google Docsia voisi käytännössä hyödyntää palautteen antamisessa? Kommentoitavat tekstit sinne ja kommentoijien huomiot eri värisillä fonteilla väliin? Palvelu on mulle pintapuolisesti tuttu, mutta en ole ajatellut sen käyttöä tästä näkökulmasta.
Sparrausrinki kuulostaa joltakin, mistä voisi olla minulle apua, koska se potkisi toimimaan. Foorumilla se vastavuoroisuus ei tosiaan toteudu sillä tavalla kuin voisi, vaan siinä pääsee laiskottelemaan liian helposti, jos kukaan ei varsinaisesti odota kommenttia juuri minulta, eikä uutta tekstiä liiemmin. Voisin tulla mielelläni mukaan, jos tämmöinen järjestyy.
Kalle, ajattelin googledocsia paikkana, jonne voisi laittaa tekstejä säilöön sähköisessä muodossa, kommentteineen yms. Käyttöoikeus kaikille ringin jäsenille. Siellähän voi myös laittaa samaan dokkariin kaikkien kommentit. Toisin käyttö edellyttää sitä, että on sujut netin käyttämisen kanssa.
Tekniikka ei tosin saa tulla ryhmän toiminnan esteeksi, yksinkertaisimmillaan homma toimii ihan vaikka yhteisen postilistan kautta. Blogi taas olisi hyvä palautteen kertymisen vuoksi.
Foorumipalautteet eivät noin yleisesti toimi pidemmän päälle, koska siellä tiukka sitoutumisen aste on osittaisen anonyymiteetin vuoksi unelmaa. On liian helppoa jättää palaute laittamatta, kun ei ole piiskaajaa, tai systeemiä joka huolehtisi palautteen tasapuolisesta antamisesta. Pienen ryhmän suljettu foorumi voi toimiakin. Henkilökohtaiseen sitoutumiseen ja luottamukseen perustuva ryhmä on ihan toinen juttu. Kaikki tietävät saavansa ja antavansa ateljeekritiikkiä, ja mykäksi heittäytyminen ilman perusteltua syytä ei yksinkertaisesti käy.
Hieno sivu sinulla muuten siellä! Odottelen aukaisua!
Tämmöinen aiheeseen liittymätön virheilmoitus, että Usvan arkistossa numeron 2/08 linkki johtaa numeron 1/08 sivulle. En oikein keksinyt, missä muuallakaan siitä ilmoittaisin.
Tohtori, kiitos ilmoituksesta, jäi sunnuntaina sivujen päivitys kesken, ja pääsin sorvin ääreen vasta tänään.
Sparrausrinki kuulostaa lupaavalta. Itse en sellaiseen uskalla liittyä, kirjoittamiseni sujuu kovin nihkeästi, eikä kalupakistani löydy osaamista arvosteluun.
Usva on muuten uusi tuttavuus, ja tosi upea sellainen. Kiitos kaikille tekijöille. Yksi juttu vain häiritsee… se kaksipalstaisuus. Tokihan se näyttää hyvältä, mutta näin ruudulta luettaessa on erittäin tuskastuttavaa rullailla sivua edestakaisin.
Abana, kiitos palautteesta! PDf:n toimiminen verkossa ja tulosteena on haaste. Tällä hetkellä lehti on tehty enemmän tulosteen kuin verkkoversion ehdoilla – verkossa oleva on siis tavallaan versio, joka voisi olla kopio painoon menevästä tuotteesta.
HTML-version toteuttaminen poistaa tämän ongelman, sen jälkeen on olemassa tulostettava pdf ja verkosta lukijoille vain html-versio.
Mutta uudistus on siis vielä kokonaan aloittamatta. Tässä syksyllä yritän saada aikaa tehdä kokeiluja, ja jospa ensi vuoden puolella sitten olisi uudet sivut ja systeemit käytössä.