<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:georss="http://www.georss.org/georss" xmlns:geo="http://www.w3.org/2003/01/geo/wgs84_pos#" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Uusia kujeita vanhoille teksteille kommentit</title>
	<atom:link href="http://usvazine.wordpress.com/2008/09/15/uusia-kujeita-vanhoille-teksteille/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://usvazine.wordpress.com/2008/09/15/uusia-kujeita-vanhoille-teksteille/</link>
	<description>Usvaa ja kirjallisuutta</description>
	<lastBuildDate>Sun, 15 Nov 2009 16:33:41 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.com/</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Tekijä: jPekka</title>
		<link>http://usvazine.wordpress.com/2008/09/15/uusia-kujeita-vanhoille-teksteille/#comment-195</link>
		<dc:creator>jPekka</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 17 Sep 2008 19:47:06 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://usvazine.wordpress.com/?p=129#comment-195</guid>
		<description>Juuri tuollainen outouttaminen on syy, miksi teen kässäreille vähintäänkin kohtuullisen pikataiton kirjan näköisille sivuille jo hyvän aikaa ennen kuin teksti lähtee kenellekään luettavaksi. Vaikka fontti pysyykin samana (olen toivoton Garamond-addikti sekä tekstinkäsittely- että taitto-ohjelmassa), tekstin ulkonäkö muuttuu silti aivan toisenlaiseksi.

Jotkut suosivat Courier-outouttamista: ko. kirjasinleikkaushirvitykselle muutettuna mikä tahansa teksti näyttää (graafiset) huonoimmat puolensa, joten tekstin täytyy olla TODELLA hyvää näyttääkseen hyvältä silloinkin.

(Vähän sama idea kuin äänitysstudioissa kakkosmonitorikaiuttimina käytetyissä Pahamaineisissa Valkokartioisissa kotistereoämyreissä...)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Juuri tuollainen outouttaminen on syy, miksi teen kässäreille vähintäänkin kohtuullisen pikataiton kirjan näköisille sivuille jo hyvän aikaa ennen kuin teksti lähtee kenellekään luettavaksi. Vaikka fontti pysyykin samana (olen toivoton Garamond-addikti sekä tekstinkäsittely- että taitto-ohjelmassa), tekstin ulkonäkö muuttuu silti aivan toisenlaiseksi.</p>
<p>Jotkut suosivat Courier-outouttamista: ko. kirjasinleikkaushirvitykselle muutettuna mikä tahansa teksti näyttää (graafiset) huonoimmat puolensa, joten tekstin täytyy olla TODELLA hyvää näyttääkseen hyvältä silloinkin.</p>
<p>(Vähän sama idea kuin äänitysstudioissa kakkosmonitorikaiuttimina käytetyissä Pahamaineisissa Valkokartioisissa kotistereoämyreissä&#8230;)</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Tekijä: ps</title>
		<link>http://usvazine.wordpress.com/2008/09/15/uusia-kujeita-vanhoille-teksteille/#comment-194</link>
		<dc:creator>ps</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 17 Sep 2008 13:41:18 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://usvazine.wordpress.com/?p=129#comment-194</guid>
		<description>Minäkin olen kokeillut fontin ja fonttikoon muuttamista ja hämmästynyt - ei uskoisi kuinka noin pieni temppu saa tekstin tuntumaan täysin vieraalta ja oudolta, ja virheet näkee paljon paljon selvemmin.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Minäkin olen kokeillut fontin ja fonttikoon muuttamista ja hämmästynyt &#8211; ei uskoisi kuinka noin pieni temppu saa tekstin tuntumaan täysin vieraalta ja oudolta, ja virheet näkee paljon paljon selvemmin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Tekijä: Akrikola</title>
		<link>http://usvazine.wordpress.com/2008/09/15/uusia-kujeita-vanhoille-teksteille/#comment-193</link>
		<dc:creator>Akrikola</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 17 Sep 2008 08:29:26 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://usvazine.wordpress.com/?p=129#comment-193</guid>
		<description>Uudelleen kirjoittaminen on paljon hedelmällisempää kuin raakilekässärin paikkailu tilkkutäkkimenetelmällä, vai sanonko väärin täytetyn sanaristikon korjailu. Olenpa kuullut sellaisistakin kirjailijoista, jotka eivät paljon ensimmäistä versiotaan edes vilkaise vaan jättävät sen alitajuntaan tietopankiksi. Kun yrittää hyvää tehdä, ei pidä liikaa vaivojansa säästää.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Uudelleen kirjoittaminen on paljon hedelmällisempää kuin raakilekässärin paikkailu tilkkutäkkimenetelmällä, vai sanonko väärin täytetyn sanaristikon korjailu. Olenpa kuullut sellaisistakin kirjailijoista, jotka eivät paljon ensimmäistä versiotaan edes vilkaise vaan jättävät sen alitajuntaan tietopankiksi. Kun yrittää hyvää tehdä, ei pidä liikaa vaivojansa säästää.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
